Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Em. linkistä Raisa Mäkipään esityksestä löytyi se Liskin julkaisu jota lähdin etsimään, kun Hesarissa mietitään soiden hiilivarojen pitkäaikaiskehitystä:
Liski J, Lehtonen A, Palosuo T, Peltoniemi M, Eggers T, Muukkonen P and Mäkipää R. Carbon sink of the Finnish forests 1920-2000: an assessment based on forest inventory data and dynamic modeling of soil carbon.
Löytyy myös kuva päästö- ja nieluarvioiden epävarmuuksista ja arvion lähde: Monni, Peltoniemi, Palosuo, Lehtonen, Savolainen, Mäkipää. 2006. Climatic Change.
https://efi.int/projects/uncertainty-analysis-forest-carbon-balance
Muutama mielenkiintoinen esitys vuodelta 2005 eduskunnasta. Kts. Kari Mielikäisen esitys ilmaston muuttumisesta menneinä aikoina: muutoksen syitä ei tarkalleen tiedetä. Myös Heikki Järvisen esityksestä luku 3, Köppen-luokat ja ennuste. Ukrainan käy köpelösti, kuivuus valtaa alla ja vilja-aitta surkastuu. Meillä Suomessa ei ole enää lumisia talvia, kunnon puunkorjuukelejä eikä Lapissa talvituristeja?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tutkas0003_v05_doc.pdf
Mikko kertoo Metsäuutisissa Ruotsin meitä tiukemmasta metsälaista ja miettii: ”Meillä metsän kuin metsän saa päätehakata. Kun tähän yhdistetään väljähtänyt uudistamisvelvoite, alkaa köhivä hiilinielu käydä ymmärrettäväksi.”
Uusi väljä vuoden 2014 metsälaki on ollut nyt voimassa 10 vuotta. Juuri sinä aikana metsien kokonaiskasvu on tasaantunut (ei enää nouse) ja hiilinielu supistunut. VMI-tulokset ja Metsäkeskuksen seurannat kertovat, että uudistamis-, taimikonhoito- ja harvennusrästejä on edelleen ja metsiä on päätehakattu jonkin verran nuorempina. En kuitenkaan usko että 10 vuodessa olisi vielä ehditty käsitellä niin paljon metsäpinta-alaa, että vaikutus näkyisi kokonaiskasvussa kovin suurena.
Metsähallituksen tuloutusvaatimus nousee uudelleen 140 miljoonaan mikä tarkoittaa, että jostain puusumaa on haalittava kasaan. Metsähallitus joutuu mahdollisesti hakkaamaan entistä nuorempia metsiä ja myös luontoarvoiltaan arvokkaampia kohteita?
Spekuloidaan: todennäköisin syy metsien kasvun hiljenemiseen löytyy yhdistelmästä kaikkia vaikuttavia kehityskulkuja. Ehkä tärkein on kuitenkin se että metsät eivät enää ole ikärakenteeltaan kiivaimmassa kasvun vaiheessa. Saamme kasvua lisäävin toimin parhaassa tapauksessa sen pysymään samalla tasolla, mutta suureen metsien kasvunlisäykseen ei todennäköisesti enää päästä. Tähän todellisuuteen teollisuus ja ilmastopolitiikka joutuvat sopeutumaan. Toivottavasti olen tässä ennusteessa ihan väärässä.
PS. Ruotsissa on määritelty alin uudistamisikä josta saa poiketa metsätuhoissa. Ikä on hankala kun puut kasvavat koko ajan nopeammin isoiksi ja vaarana on ylijäreys tiettyihin käyttötarkoituksiin. Jos siis laitetaan lakiin uudistamisrajoja, niin tulisiko ne määritellä mieluummin puuston koon mukaan?
Jos aletaan kaivella menneitä virheitä, pitää muistaa kaivella esiin myös onnistumiset.
Tärkein arvioinnin muoto on tieteeseen sisäänrakennettu ominaisuus itseään korjaavuus: uudet tulokset syrjäyttävät vanhat tai käytäntö muuttuu, niin että tulos ei enää sovellu käytäntöön. Yksittäisten tutkijoiden kohdalla arviointi tapahtuu nykyään rahoituksen kautta: jos ideoita ei ole ja tulosta ei tule, ei tule rahoitustakaan. Rahoitus ohjaa jopa liikaa, niin että perustutkimusaiheet joilla ei ole näköpiirissä välitöntä sovellusta mutta edistäisivät kuitenkin ymmärrystä ilmiöistä, jäävät helposti rahoittamatta. Joskus näistä tieteen sisäisistä teemoista poikii sitten yllättäviä sovelluksia.
Itseään korjaavan tieteen lisäksi kannattaa muistaa, että tuloksissa on aina epävarmuutta. Jos tutkittaisiin ja varmisteltaisiin vain ennestään tiedettyjä aiheita, homma olisi helppoa. Mutta se ei veisi ihmisen tietämystä eteenpäin. Voisi muotoilla niin, että tiede kulkee kohti tuntematonta pimeässä taskulampun kanssa: vain osa ympäristöstä saadaan kerralla valaistua näkyviin ja suurin osa jää edelleen pimentoon.
Mielestäni elämänkatsomukset, tiede ja taide ovat ihmiskunnan suurimpia saavutuksia. Nämä ilmenevät eri tavoin eri kulttuureissa, mutta tavoite on jotakuinkin yhteinen: elää siivosti yhdessä, oppia ja iloita.
Aiheeseen liittyvä mielipide putkahti Helsingin Sanomiin otsikolla: Suometsät ovat suuria hiilen ja hiilidioksidin lähteitä. Aikas kovia syytöksiä latelee geologi suometsätaloudesta: oikein hiilen suursyömäriksi syyttelee. Hyviä keskustelijoita putkahtanut myös heti paikalle Hesarin nettiin, erinomaista!
En tiedä muita pitkän ajan tarkasteluja kuin tämän Turusen ja Valpolan tekemän. Liskillä ja kumppaneilla oli myös pitkän aikavälin tarkastelu, pitää tsekata sekin, kun en muista olivatko suot mukana vai pelkästään kivennäismaat.
Tiivistelmän tulkitsen niin, että suometsiin olisi kertynyt enemmän hiiltä kuin mitä niistä on hajonnut, kun lasketaan yhteen puusto ja pintakasvillisuus. Maatalousmailta hiiltä on karannut myös, mutta toisaalta ojittamattomille soille on koko ajan kertynyt hiiltä lisää. Tässä artikkelissa ei ilmeisesti oteta kantaa metaaniin tai typpioksiduuliin vaan pelkästään hiileen.
J. Turunen& S. Valpola. 2020. The influence of anthropogenic land use on Finnish peatland area and carbon stores 1950–2015. Mires and Peat Volume 26 (2020), Article 26, 27 pp.
”C accumulation of undrained mires and especially the increased biomass production of drained peatlands have partly compensated for the anthropogenic C losses. The total C store of peatland vegetation biomass (trees, seedlings, ground vegetation, detritus and below-ground roots) was estimated to have increased by 92 Tg due to intensive peatland drainage.”
Sijoittava ystäväni arveli että USA saa paljon töplöksiä sijoittajilta anteeksi, koska se on maailman suurin talous. Kiina, Intia ja EU hyvissä asemissa myös.
MaalaisSepolla mielestäni hyvä pointti että jos halutaan painostaa Kiinan avulla Venäjää, niin kauppapolitiikkaa voidaan hyödyntää. Kiinan ihmisoikeuspolitiikkaa ja kommunismia voidaan katsoa läpi sormien, mutta sodan tukemista ei. Olisi tietysti johdonmukaista jos EU:kin lopettaisi Venäjän fossiilienergioiden ostot, mutta ehkä siitä ei ole syntynyt sopua jäsenmaiden kesken.
