Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/biogeeninen-hiilidioksidi/
Yhteyttämistuotteista peräisin oleva hiili = biogeeninen.
Biosoil-tutkimus ja Ruotsi-vertailu tarkentavat lähiaikoina maaperän hiiliasioita, joten odotellaan rauhassa.
Mistä satelliitti tietää että hiilidioksidi on biogeenistä eikä fossiiliperäisiä?
Ruotsissa on tosiaan otantaan perustuva maaperän hiilen inventointi mutta sitä en tiedä mistä suuret vuotuiset nielut tulevat.
Ilvesniemeltä voisi itseltään kysyä mitä hän tarkoitti, mutta luulen että tarkoitti maanalaisen ja maanpäällisen hiilen kokonaismäärää, ei vuotuisia kasvien (puiden ja pintakasvillisuuden) yhteuttämistuotteita. Puun nettokasvu jakaantuu biomassakertoimien mukaan runkoon, latvukseen ja juuristoon. Bruttokasvusta voi mennä isokin osa hienojuuriin, mutta ne myös hajoavat nopeasti joten jäljelle varastoon ei jää paljon.
Eikös aiemmin jo sovittu, että metaania tulee soista tasainen vuotuinen syöte ilmakehään ja hajoaa hiilidioksidiksi, eli näkyy satelliittidatassa.
Ei Rumpin olisi kannattanut suututtaa Kiinaa tulleilla, kun Ukrainan sodan lopettaminen on kesken. Hommassa tarvittaisiin BRICS-maiden tukea: jos Kiina ja Intia sanovat että sota loppuu niin se loppuu.
Toinen syy verkon vahvistamiseen on huoltovarmuus ml. tuonti ja vienti. Kolmas syy on varmaan sähkön kysynnän nopea kasvu esim. lukuisat datakeskukset joita perustetaan muuallekin kuin etelään.
Jospa palataan aiheeseen eli hirvituhoihin? Jos haluatte metakeskustelua keskustelustanne, niin sitä voi harrastaa ”Me keskustelemme taas” -ketjussa.
Hoitorästien vaikutus hirvituhoalttiuteen tiedetään: ne lisäävät männyn syödyksi joutumisen todennäköisyyttä, jos mänty joutuu kamppailemaan elintilasta, esimerkiksi lehtipuun alikasvoksena.
Tuo on mielenkiintoinen havainto, että mänty tulee syödyksi kuusen kanssa sekapuuna, vaikka ei ole alikasvoksena. Asiaa kannattaisi tutkia vaikka hirvivahinkoilmoitusten aineistosta tarkemmin. Lisäksi voisi analysoida, ovatko nämä männyt kemiallisesti poikkeavia vai mistä on kysymys.
Suorittavan ehdotus nuorten tiheiköiden ostamisesta suojeluun on hyvä.
Samaa professori Jari Kouki ja perusteli sillä, että myös nuorista runsaslahopuustoisista kohteista on suuri pula talousmetsäluonnossa. Jos tällainen pieni alue on unohtunut raivata, sen voi rauhoittaa omalla päätöksellään lahopuun tuotantoalueeksi. Itselläni on noin hehtaarin kokoinen aikoinaan ojitettu lehtipuuvaltainen korpi. Nyt ojat ovat jo tukkeutuneet, ylispuina on isoja koivuja ja alla runsas lehtipuusto. Mielenkiinnolla seuraan kehitystä ja odotan valkoselkätikkaa pesimään.
YK:n Ilmastosopimuksen säännöt, IPCC:n ohjeet. Eli kaikki YK-maat yhdessä sopineet, me siinä mukana.
Muistaakseni Metsälehti kirjoitti että taimikot on inventointien mukaan hoidettu entistä paremmin ja uusi Metka ohjaa vielä tarmokkaammin siihen suuntaan. Tuki kannattaa ohjaavuuden takia säilyttää ainakin alle 8 metrin pituisten osalta, mutta korjuutuki joutaa poistaa kokonaan.
Muistaakseni olen jakanut mutta varmuuden vuoksi vielä uudelleen tuore ohjeistus.