Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tullikertymä riippuu siitä minkä verran amerikkalainen kuluttaja ostaa kallistuvaa ulkomaista tavaraa, varsinkin kun samaan suuntaan vaikuttaa halpeneva dollari, eli hinnat nousevat kahdesta syystä yhtä aikaa. Voi käydä niinkin että kassaan kertyy vain miinusta. Bidenia moitittiin ettei hän saanut inflaatiota kuriin – no kuinkas sitten kävikään?
Ei ole mitään muuta ulkopuolista tahoa kuin YK:n Ilmastosopimus joka vaatii että maiden on raportoitava mahdollisimman luotettavasti ne päästöt jotka kussakin maassa ovat merkittäviä eriä. Lienee selvää että ojitetut turvemaat ovat meillä merkittävässä roolissa.
Laskelmat ja takana oleva tutkimus ovat olleet avoimesti saatavilla ja kritisoitavissa eli eivät ole salatiedettä.
Itse en näe tuossa laskentahäkkyrässä (ainakaan vielä paremman tiedon puutteessa) muita ongelmakohtia kuin kaksi julkisuudessa mainittua: pohjaveden pinnan vaikutuksen puuttuminen ja lämpötilaherkkyys turpeen hajoamismallissa.
Kyse on siis kasvihuonekaasujen inventaarion yhdestä epävarmasta osasta, eli turvemaan maaperän hajoamisen nopeudesta. Se voi olla yliarvio koska mallista puuttuu pohjaveden pinnan korkeuden vaikutus. Mallia laadittaessa asiasta ei ollut vielä nykyistä määrää tutkimustietoa. Ainakin se lienee varmaa, että mitään miljardilaskuja ei Suomelle tämän pohjalta voida määrätä.
Inventaariossa on metsien osalta myös varmoja osioita, kuten puuston määrä aluetasolla ja valtakunnan tasolla. Puuston määrä saadaan mitattua melko tarkasti jo metsikönkin tasolla. Ei tosin vielä metsaan.fi- tyylillä, vaan vaatii maastossa mittaamista. Näitä suhteellisen tarkkoja osioita voidaan edelleen huoletta käyttää. Myös puuston määrän muutos vuositasolla on kohtalaisen varma osio.
Mutta webinaarin eli 28.5. jälkeen ollaan himpun verran viisaampia asiassa.
Kyllä tuulituho voi olla iso tai pieni häiriö. Näitä on Suomessakin nähty hyvin eri kokoisia yhdestä puusta alkaen ja päätyen tuhansiin hehtaareihin. Luonnon avohakkuuta kuten Asikainen sitä kutsui Metsä-Suomen radio-ohjelmassa.
PS. Mukava keskustella kun AR vaivautuu lukemaan linkin. Toiset kuten Perko tuntuvat siltä että eivät halua lukea mitään omien käsitystensä vastaista juttua, siinähän voi järkyttyä.
Puiden kuolemistodennäköisyyksistä voi vilkaista ruåtsalaisten kehittämän ASIO-mallin. Perusideana on että eri kasvupaikoilla uudistuminen on erilaista. Kasvimaantieteellisillä suuralueilla eroja tulee myös ilmastosta ja puulajeista.
Käsitys metsäpaloista ei perustu pelkästään siihen ajanjaksoon jolloin ihminen oli paikan päällä, vaan vaikkapa järven pohjan kerrostumista tai lustoaikasarjoista voidaan katsoa paljon pitemmälle menneisyyteen. Luonnonmetsissä kuusi on hävinnyt meillä kuivilta kasvupaikoilta säännöllisesti pintakuloissa. Siperian ja Pohjois-Amerikan häiriödynamiikka on erilainen: meillä on harvemmin isoja metsää uudistavia metsäpaloja kuin noilla alueilla.
Kts. esim. Tuomas Aakalan artikkeli.
Tuomas Aakala. 2021. Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä. Metsätieteen aikakauskirja.
heillä on hiiltä maaperässä paljon enemmän kuin Suomessa
Varaston arvioidut määrät taisivat olla samaa suuruusluokkaa. Ruotsissa vuotuinen maaperänielu eli varaston muutos on kuitenkin paljon suurempi erilaisesta metodiikasta johtuen (vaikka metsämaan määrä on samaa luokkaa).
ei niitä Euroopan laskentoja oikein voi uusiksi laittaa
Voitanee, koska ne ovat EU:n sisäinen sopimusasia. Sen sijaan IPCC eli YK:n Ilmastosopimuksen laskennan ja raportoinnin muuttaminen on pitempi prosessi.
viherpoliittinen järjestelmä?
Ei pitäisi vaikuttaa tässä, koska raportoinnin takana on tiedettä eikä politiikkaa. Pohjaveden pinnan taso voitanee lisätä malliin kohtalaisen pienenkin aineiston avulla, koska pieni aineistohan turpeen hajoamismallissakin oli. Siinä mielessä uskoisin että voitaisiin selvitä pienellä viilauksella, eikä kaikki aiempi tutkimus ole kelvotonta.
TA ei usko minua juuri missään asiassa, esimerkiksi siinä että metsä on huono hiilivarasto eikä siinä että kaikkia ojia ei kannata lähteä tukkimaan. Yllytin häntä lukemaan professorien (Tomppo ja Laurén) ajatuksia Metsälehden metsäuutisista.
Meillä tehtiin saarissa aavistushakkuu, kun tuli tieto rantojensuojelun ohjelmasta. Ei se välttämättä osu metsiin liian aikaisin, vaan voi osua metsätaloudellisesti ihan kohdalleenkin, mutta syy on metsätalouden ulkopuolella. Aavistushakkuuksi voisi ehkä lukea myös jos aavistetaan puun hinnan aleneminen ja sen vuoksi laitetaan leimikko myyntiin.
