Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Perkolla sekoittuu ehkä ajatuksiin se 2010 vuoden heinäkuun lopun Asta-myrsky, joka ei liittynyt Metsälehden kuvaamaan tapaukseen. Aiheutti paljon tuhoa Konnevedellä ja oli paljon tikkuisia metsänomistajia. Mhy ja yhtiöt tekivät haasteellisessa tilanteessa parhaansa ja paljon puutavaraa pelastui käyttöön.
En ole Tolopainen varsinainen lajiasiantuntija, mutta on mahdollista, että kun lajeja häviää paikallisesti ja alueellisesti, niiden joukossa on myös ekosysteemin toiminnalle tarpeellisia lajeja. Esimerkiksi puiden kasvulle ja ravinnekierrolle tarpeelliset sienet: toisaalta puiden kanssa yhteistyössä toimivat mykorritsat ja toisaalta ei-symbionttiset lahottajat. Myös kovakuoriaiset osallistuvat lahottamiseen. Lahopuissa pesivät linnut käyttävät ravintonaan tuhoja aiheuttavia kovakuoriaisia. Myös monipuolinen petokuoriaislajisto hillitsee kaarnakuoriaisia.
Avovaiheiden ja nuorten metsien lajisto kukoistavat, mutta vanhojen sukkessiovaiheiden ja luonnontilaisten lajisto ei niinkään. Mistä me tiedämme, jos metsämme kasvaisivat vielä nykyistäkin enemmän, jos lajisto olisi rikkaampi, kun ei ole vertailukohtaa. Todennäköisesti eivät kasvaisi, mutta toisaalta nykyisen hyvän tilanteen jatkuminenkaan ei ole itsestään selvää. Kasvun tasaantuminen selittynee pääosin ikärakenteella, mutta on hiukan huolestuttava ilmiö, samoin kuin yksittäisten puiden selittämätön kuoleminen.
Selkeitä köyhtymisiä on tapahtunut ainakin lahopuusta riippuvaisissa, v-lajeissa ja muissa harvinaistuneiden luontotyyppien lajeissa. Korvaava laji voi löytyä jos jokin puuttuu alueelta. Varovaisuusperiaate ehkä sanoisi, että monimuotoinen metsälajisto on metsien terveysvakuutus ja jatkuva köyhtyminen heikentää vakuutusturvaa?
Kielenkäyttöä voisi hieman siivota; esimerkiksi idiootti, vihernatsi, naikkonen ja pedofiili eivät kuulu tänne. Jos viesti keskittyy muiden haukkumiseen tai on vanhan toistoa, se voi muotoilla omassa päässään, mutta jättää kirjoittamatta. Erityisesti näitä näkyy aukon tuottoketjussa ja jk-ketjussa.
Uuden vuoden lupauksena voisimme yrittää pitää ketjut asiallisina ja likimain otsikossa. Jos halutaan hyvää dialogia, sivistävyyttä, monipuolisia näkemyksiä ja vaikuttavuutta, pidetään tasoa yllä. Hyvä taso tuo uusia lukijoita ja kirjoittajia. Näistä aineksista saadaan edelleen Suomen parasta metsäkeskustelua.
Tolopainen voisi lueskella monimuotoketjua, kyllä syyt on siellä lueteltu. Jos koko ajan köyhdytämme luontoamme, häviää myös puiden kasvun kannalta tarpeellisia lajeja. Jo nyt tapahtuu puiden kuolemisia ilman selitystä.
Pinta-aloissa pitää huomioida, että hyvin kasvava osa vyöhykkeestä on se jolle hakkuut havumetsävyöhykkeellä keskittyvät. Mutta käytön ja hoidon intensiteetti on toki korkein Pohjoismaissa.
Metsätalouden rakennukset
”Rakennus katsotaan metsätalouden rakennukseksi vain, jos sen pääasiallinen käyttötarkoitus on metsätaloudessa. Metsätalouden rakennuksia ovat esimerkiksi metsätalouden koneiden säilytykseen tai myytävän polttopuun kuivaukseen ja varastointiin tarkoitetut rakennukset sekä metsätöiden taukosuojat. Metsätalouskäyttöä ei ole omaan yksityiskäyttöön tulevien polttopuiden varastointi eikä sellaisten koneiden säilytys, jotka eivät kuulu metsätalouden kalustoon. Metsänomistajan asumiseen tai vapaa-ajan viettoon käytettävät rakennukset eivät ole metsätalouden rakennuksia siinäkään tapauksessa, että niissä majoituttaisiin metsätöiden yhteydessä.”
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/menot/poistoina_vahennettavat_meno/
Hankalalta hankkeelta vaikuttaa minkään asumuksen tapaisen saaminen metsätalouden vähennysten piiriin.
