Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
21 kuulostaa edelleen hyvin suurelta määrältä alueita. Onko siitä jotain hyötyä että maakuntia ja alueita on paljon? Aluehallintoa voisi olla luokkaa 10 yksikköä, keskuspaikkana isot kaupungit mutta huomioiden myös jonkinlainen alueellinen kattavuus: Helsinki, Turku, Tampere, Vaasa, Oulu, Kuopio, Lappeenranta ja Rovaniemi. Yhteensä 8 kpl.
En tiedä mitä Koukku haluaa sanoa mutta on metsistä hiilen sitomiseen mikäli siitä maksetaan. On myös suojelualueiksi jos niistä maksetaan. Metsätalous on vielä monelle elinkeino ei harrastus eikä hyväntekeväisyyttä. Asenteet varmaan tältä osin muuttuvat sitä mukaa kuin metsätalouden osuus tuloista pienenee.
Lajiston esiintymistieto on vajavaista joten Punaiseen kirjaan ei pitäisi nojata liikaa. Esimerkiksi lajien uhanalaisuus voi tulla liioitelluksi, jos esiintymiä ei tunneta. Tiilikkajärven tarkemmassa kartoituksessa löytyi rutkasti uusia lajeja.
Kirkkaita lähdevesiä hamutaan Ouluun varavesilähteeksi.
Äläs nyt Nostokoukku, eikös kuitupuu ole sellufirmoille mieleinen ja tuottoisa ostos edelleen. Vessi eli Veli-Jussi Jalkanen kertoo havainneensa että yksittäinen suuri puu (etenkin kuusi) voi kasvaa harvassa asennossa hyvin vielä suurena, jos sillä on pitkä latvus. Toisaalta hän pyrkii itse lyhyisiin kiertoaikoihin omassa metsänhoidossaan. Nämä ovat kaksi eri asiaa: kasvatetaanko puita hakattaviksi vai hiilen sitojiksi. Mutta nyt mentiin sivuun energiahakkuista.
Glan kommenttiin: mitä pitempi laskentaketju, sen epävarmempi lopputulos. Emme tiedä varmasti mitä puun sijaan eri maissa käytettäisiin ja mitkä olisivat vaikutukset ulkomailla mikäli meillä vähennettäisiin hakkuita. Esimerkiksi käytettäisiinkö enemmän fossiilisia lähteitä vai hakattaisiinko enemmän puuta. Laskennan epävarmuuksien hallinnan vuoksi lienee päädytty rajaamaan nuo tuotevaikutukset pois ja raportoimaan vain tarkasti tilastoitavia puutuotteiden hiilinieluja. Korvausvaikutusten huono hyötysuhde vaikuttaa kilpistyvän siihen, että metsästä hakattu puu on yleensä aina nopeasti ilmakehässä eikä jää varastoihin.
Kuulostaa merkittävältä panostukselta hiililaskentoihin. Kun aiemmin väitin että khk-inventaariota ei tarvitse korvata kokonaan uudella, olisi pitänyt kirjoittaa, että sitä ei voida korvata uudella: käyttö perustuu YK:n ilmastosopimukseen ja sen osapuolikokouksissa (COP) sovittuihin raportoinnin sääntöihin. Ei ole näköpiirissä että nämä kaikkia maita koskevat säännöt muuttuisivat. Olisi siis hyvä jos uudet tulokset olisi ympättävissä vanhoihin raameihin ja hyväksyttävissä raportoinnin osaksi. Se ei riitä että me itse hyväksymme, vaan ilmastosopimuksen sihteeristön ja sen konsultoimien tieteilijöiden tulee hyväksyä muutokset. Tässä ei varmaan tule ongelmia, jos uudet raportoinnit ovat tarkemmat kuin vanhat.
Tuloksia odoteltaessa EU:n sisäisesti olisi ehkä viisasta poistaa maaperä hiilinielutavoitteiden seurannoista ja käyttää vain tarkempaa maan yläpuolisen puuston seurantaa. Kasvihuonekaasujen inventaario on laadittu sitä varten, että kukin maa seuraa omien tavoitteidensa saavuttamista. EU on ottanut tuon järjestelmän sellaisenaan eri EU-maiden vertailuun, jossa se on huono, kun eri maiden inventaariomenetelmät ovat erilaiset.
Kelpaako Nostokoukun reseptin mukaan harvassa kasvatettu puu sahoille? Pitäisikö puut vähintäänkin karsia?
Jep, suorittavan näkökohta on selkeä: metsätilat ovat pieniä ja harvennuksia on niputettava, jolloin jokainen kuvio ei välttämättä tule harvennetuksi optimihetkellä. Silloin hiukan liian harva on vähemmän haitaksi kuin liika tiheys, koska ajoituksessa on enemmän pelivaraa ennen latvuksen pilalle menoa.
Liian tiheänä kasvatus taimikkovaiheessa tietää ongelmia myöhemmin latvuksen elinvoimaisuuden ja korjuun taloudellisuuden kanssa, kuten on perinpohjaisesti keskusteltu. Jos ehdottaa lisää tiheyttä taimikkoon, on hyvä kertoa mistä puulajista puhuu ja mitkä ovat suositetut runkoluvut. Metsänomistajan tavoite ei ole maksimaalinen kasvu eikä hiilen sidonta vaan nettotulojen maksimointi. Männikössä kannattaa tehdä useampi lievä harvennus, jos haluaa maksimoida myydyn puun määrän.
