Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Onhan tämä keskustelupalsta julkinen.
Uudehkolle vastaisin, että tähänastisten tutkimusten mukaan jk-metsän uudistumisessa ei ole kyse pelkästään taimettumisen ongelmista, vaan myös syntyneiden taimien kasvuedellytyksistä. Taimia tulee, jos valoa on edes kohtalaisesti, mutta ne eivät kehity isommiksi, vaan jäävät juromaan. Ongelma esiintyy jossain määrin myös pienaukoissa, joten kyse ei ole pelkästään valon saannista, vaan myös vanhojen puiden aiheuttamasta juuristokilpailusta.
Taimien kasvuedellytyksiä ei oikein jalostamalla voida parantaa. Metsäntutkimuksen varat ovat todella rajalliset, joten en usko, että jk-menetelmään soveltuvan taimiaineksen jalostamiseen saisi rahoitusta. Ennemminkin näkisin että jk-menetelmän genetiikkaan liittyvä relevantti tutkimuskysymys olisi se, heikentääkö jk-hakkuu metsikön kasvuominaisuuksia ja miten pysyvä vaikutus on, jos sitä ilmenee.
Katselin juuri eilen ulkoilureitin varrella kahta metsikköä, jotka oletettavasti olivat suunnilleen saman ikäisiä. Toisessa oli päätehakkuuikäistä kuusikkoa, koivusekoitusta jonkin verran, mikä on ehkä mahdollistanut kuusen taimiston syntymisen ajourille, eli kuusten alla oli noin 1 m pitkiä jurovia kuusen taimia melko runsaasti. Toisessa metsikössä oli varttunutta koivikkoa ja sen alla kuitupuukokoisia kuusia. Koivu-mäntysekametsän eli aukkoon syntyneen puuston alle oli saatu kehittämiskelpoinen kuusialikasvos, mutta vanhaan kuusikkoon ei.
Voi vapaasti uskoa, että kuudes sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutos ovat huijausta ja salaliittoja, tai sitten voi opiskella asiaa. Voi silmäillä esim.
http://mmm.fi/metsat/monimuotoisuus-ja-suojelu
Muistetaan myös, että Suomi on kansainvälisissä sopimuksissaan (mm. Nagoyan sopimus) sitoutunut pyrkimään pysäyttämään lajien sukupuuton, jota muun muassa monimuotoisuuden väheneminen aiheuttaa. Lisäksi voi kuuklettaa ”kuudes sukupuuttoaalto”. Janne Kotiaho on verrannut lajien vähenemistä istumiseen lentokoneessa: koneen rungosta irtoaa niittejä yksi kerrallaan. Kuinka paljon pitää irrota, ennen kuin päätät että et enää uskalla istua koneessa?
Kun sallitaan monet menetelmät, metsänomistajien suuri määrä Suomessa takaa sen että tuloksetkin ovat monenlaiset ja monimuotoisuus sitä myöten säilyy.
Näkkyy julukasseen myös jottain vastuullisuuvesta metänhoijossa.
WWF vaatii 30 metrin suojakaistoja vesistöjen varsille. Näistä väännettiin aikoinaan PEFC-metsäsertifiointia luotaessa, mutta silloin aiheesta ei ollut oikein tutkimustietoa. Noin leveä kaista voi olla perusteltu, jos metsäkuvio lannoitetaan, mutta ei muuten. Noista kertyy äkkiä isoja hehtaarimääriä.
Järeää lahopuuta tarvittaisiin kyllä lisää, mutta sitä ei voi jättää uudistusaloille sikin sokin. Se haittaa kulkemista ja metsänhoitotoimenpiteitä. Parempi olisi keskittää järeä lahopuu joihinkin kohtiin kuviota ja joillekin kuvioille.
WWF ei ole ilmeisesti kuullut haavan levittämästä männynversoruostetaudista, joka tuhoaa männyntaimet.
Luonnonsuojelujärjestöjen sorkkaeläinpolitiikka kaipaisi uudistamista.
Metsämakasiinin mukaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoito-ohjeistusta uusitaan, koska sen laatimisen jälkeen on saatu uutta tutkimustietoa. Ilmeisesti ohjeistus ei tule suuresti muuttumaan, mutta esim. soiden osalta se tarkentuu.
Sahalaitosten ’jätepuulla’ eli purulla ja hakkeella on muitakin ottajia kuin energialaitos. Se kelpaa myös jatkojalostukseen.
Thänks!