Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos Gla kartasta. On hirmuista: vhp:n talvikanta on yhtä suuri kuin hirven ja oleellisesti pienemmällä alueella. Vien terveiset perille.
Voi olla, mutta menetelmää tutkitaan, joten ehkä sieltä tulee aikanaan jotain metsänhoitosuosituksia. Kun turvemaa on yleensä helpommin taimettuvaa, ehkä puuston määrää ei tarvitse laskea yhtä alas kuin kivennäismailla taimien syntymiseksi. Taiteilua valon ja veden määrän välillä: jos valoa on riittävästi, on vettä liikaa ja toisin päin. Asiaa voi auttaa osittaisella kunnostusojituksella.
Joidenkin uusien autojen moottoria ei voi enää lämmittää. Ehkä tilalle keksitään akun lämmitin?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/artikkeli-1.231925
Olet oikeassa Timppa, mutta: lähitulevaisuudessa tullaan tekemään runsaasti hakkuita turvemailla. Niillä voi olla sekä taloudellisesti että maaperän hiilipäästöjen vähentämisen kannalta monesti parempi, jos tehdään vain jatkuvaa harvennusta ja säästytään näin ehkä maan muokkaamiselta ja/tai kunnostusojitukselta. Maassamme tehtiin viime vuonna kunnostusojitusta 11000 km eli kymmenen kertaa maan päästä päähän.
Aika kattava ja hyvin laadittu julkilausuma. Gla: joo, olisi ollut oikein hyvä muotoilu kansalaisaloitteelle!
Anne Kalmari on tietääkseni Jyväskylän metsämessuilla viikonloppuna. Asian voisi ottaa siellä puheeksi. Oletteko menossa, minä menen lauantaina (kello 10-15)?
Minäkin olen samaa mieltä siitä, että varttuneen metsän yläharvennus on usein järkevä toimenpide. Sen sijaan jk-mallista ei tämän tiedon mukaan ole yleismenetelmäksi; sen sisällä on liikaa epävarmuuksia. Joissakin tapauksissa se voi olla paras vaihtoehto, joka on hyvä pitää mielessä varalla, jos eteen tupsahtaakin metsikkö jossa jk:n edellytykset ovat olemassa. Jos edellytysten syntytodennäköisyyttä haluaa parantaa, kannattaa suosia sekametsärakennetta metsissään (parantaa luontaisen taimettumisen edellytyksiä) ja säästää metsikössä erikokoisia puita.
