Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 25,481 - 25,490 (kaikkiaan 28,768)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Meinaatko jätkä että avioliitto tekee leskiä? Tutkimusten mukaan parisuhteessa olevat miehet voivat keskimäärin paremmin kuin yksin asuvat.

    Asiaan: jos klapeja tai halkoja tekee enemmälti, kannattaa investoida edes pieneen sähkökäyttöiseen halkomakoneeseen, joka toimittaa siis halkomakirveen hommat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koivulla on hyvä lämpöarvo, mutta se nokeaa enemmän. Leppä on haluttu takkapuu. Ehkä kannattaisi siis myydä ne ja polttaa itse loput puulajit. 🙂

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oikein osuva tarina Jätkällä.

    Jos ajattelee koko Suomen laajuudessa, Haapajärvi voi ikään kuin kuvata keskimääräisiä kasvuolosuhteita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pituusboniteetti oli esimerkissä H100=24 joka vastaa kirjoittajien mukaan suunnilleen Haapajärven oloja, eli Keski-Suomessa tosiaan ollaan. Laskentaesimerkeissä jk tuli kannattavimmaksi, jos metsikössä oli jo valmiina kehityskelpoista alikasvosta. Mielestäni laskentaesimerkeissä eri kasvatusmallien erot lopputuloksissa ovat kuitenkin niin pienet, että jos huomioidaan metsänviljelyn tuoma jalostushyöty ja jaksollisen menetelmän parempi puuntuotos, tulos keikahtaa helposti toisin päin eli tasaikäisen eduksi. Jos taas päätöksenteossa painotetaan voimakkaasti metsän muita hyötyjä kuin taloustulosta, kannattanee valita jatkuvapeitteinen metsätalous.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei se niin helppoa ole valvoa. Ellei ole käytössä runkokäyrää jokaisesta tukkirungosta, et voi mistään tietää, kuinka paljon yli 18 cm paksuista tukiksi kelpaavaa rungonosaa katkottiin pikkutukiksi tai kuiduksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa kirjoittaa hyvin: valinta jk:n ja perinteisen mallin välillä menee juuri noin. Joku voi kaivata korkolaskentaa avukseen päätöksentekoon, mutta tuloksiin sisältyy suurta epävarmuutta siitä, toteutuvatko laskennan alkuoletukset.

    Johdatusta vai mitä, mutta tietokoneestani osui äsken silmään kannattavuutta käsittelevä opas. Paperissa on muun muassa lueteltu asiantuntijat, jotka olivat mukana metsänhoitosuositusten teossa. JK-menetelmän käytännön kehittäjät puuttuvat tuosta joukosta, mutta heidän tutkimuksiaan on käytetty työssä hyväksi. Luvussa 10 on hyviä laskentaesimerkkejä siitä, mikä menetelmä on taloudellisesti paras eri lähtötilanteissa.

    Laskentaesimerkkiä 1 luvussa 10 voi vähän kritisoida:  eteläsuomalaisen tuoreen kankaan päätehakkuu voidaan useimmiten suorittaa jo ennen 90:ää vuotta ja hakkuukertymä on suurempi kuin vajaat 200 mottia. Jos kiertoaikaa lyhennetään ja poistumaa kasvatetaan, menetelmien ero kutistuu varmaan pieneksi tai kääntyy toisin päin. Jos kasvatustapojen tuottoero on pieni, päätöksen kasvatustavasta voi hyvin mielin tehdä muilla kuin taloudelllisilla perusteilla.

    Sved, J., Koistinen, A. (toim.) 2015. Metsänhoidon suositukset kannattavaan metsätalouteen, työopas. Tapion julkaisuja.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tolopainen: sinulla on joko pieni tai energiatehokas talo (tai sitten käytät polttopuita apuna), jos oikeasti tuhannella eurolla sen lämmität. Onnittelut!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luonnonmukaisuudesta tuli mieleen, että nyt on perustettu Rewilding Finland -yhdistys joka pyrkii palauttamaan osaan Eurooppaa pleistoseenikauden olot, keinona mm. visentin palauttaminen. Siinä sitä olisi sudellakin ihmettelemistä!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lämmitys ja käyttövesi on varmaan enemmän kuin puolet laskusta keskimäärin suorasähkötalossa, olisiko ainakin 2/3 laskusta? Sähkölämmityksen kuluksi on laskettava myös siirtomaksu – muuten menee hatelikkoon lämmitysmuotojen vertailu ja investointilaskelmat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lukemisen arvoinen juttu, vaikkakin eri syystä kuin Rane2 esitti. Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. Kiire tulee…

Esillä 10 vastausta, 25,481 - 25,490 (kaikkiaan 28,768)