Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä näin, mutta sähköntuotannon kapasiteettia säästyy.
Kiitos tarkasta vastauksesta. Olen muuttamassa maalämpö plus LTO varustettuun taloon joten siksi kiinnostaa. Noita speksejä en osaa vielä kertoa noin tarkasti, mutta n. 150 neliön talon koko sähkölasku on ollut luokkaa 120 euroa kuussa. Leivinuuni on varalla pakkasia varten. Käsittääkseni huolto on suodatinten vaihto LTO-laitteeseen ja samoin maalämpöpumpun osalta suodattimen puhdistus tarvittaessa. Jossain vaiheessa tulee pumpun uusinta eteen mutta ei heti kun on vasta 10 vuotta vanha.
Jovainille nöyrä pyyntö että pysytään ketjun aiheessa, ainakin pääsääntöisesti.
Joutuuko Mm käyttämään kovilla pakkasilla maalämmön apuna puulämpöä eli takkaa tms.?
RR: kyllä, T. Pukkalan blogissa on käsitelty taloutta ja muutamassa kirjoituksessa myös hiilitaseen maksimointia metsissä. Viittasin sanalla ’tapauskohtaisesti’ siihen, että jokaisessa päätöksentekotilanteessa on tavoitteiltaan erilainen metsänomistaja, ja vastaavasti kussakin metsikössä on erilaiset luontaiset mahdollisuudet siihen mitä hyötyjä ja palveluja siitä voi saada. Ajatus on hieman samanlainen kuin siinä, että eri maat tuottavat eri tuotteita, koska niillä on suhteellinen etu ko. tuotteisiin.
En siis ajattele niin, että puuntuottajan pitäisi aina valita perinteinen malli ja monitavoitteisen pitäisi valita jk-malli, vaan kumpikin malli voi tuottaa kaikenlaisia hyötyjä, riippuen metsien käsittelystä.
Jatkuva kasvatus tuli sallituksi metsälain uudistuksen myötä, ja tämä muutos ei suinkaan ollut yhden professorin ansiota/syytä. Metsälakityöryhmä sen teki, eli muutama muukin tutkija ja virkamies tuli samoihin aatoksiin, että metsänkäsittelytapojen kirjoa on syytä laajentaa. Jos tavoitteena on puuntuotannon maksimointi, silloin perinteinen malli on ylivoimainen. Jos taas tavoitteena on ekosysteemipalvelujen maksimointi, on syytä tapauskohtaisesti harkita myös muita vaihtoehtoja.
Metsävakuutuksen ideana on, että se korvaa myydyn puutavaran arvon alennuksen. Tavallaan tähän sisältyy jo korkeammat korjuukulutkin. Metsänomistajalle jää siis käteen vakuutuskorvaus + myydyn puutavaran arvo, joka lienee useimmiten hieman vähemmän kuin mitä normaalista metsäkaupasta olisi jäänyt käteen. Lisäksi metsä joudutaan toisinaan uudistamaan. Jälkimmäisessä auttoi ennen kemera, mutta lieneekö metsätuhokemera jo lopetettu?
Jätkä, olet tietenkin oikeassa. Viivan alle jäävä summa ratkaisee ja tietenkin korjuun laatu. LV vain sattuu viljelemään tuota ’määrätehokkuuden’ käsitettä joka vie harhaan.
Jätkä on siirtymässä Jovainin ja Lauri Vaaran linjoille: maataloustraktori ja metsuri takaisin hakkuutyömaille!
Käyttöveden lämmitykseen voi käyttää suorasähkön sijaan ilma-vesi -lämpöpumppua. Uusissa taloissa näyttää poistoilmalämpöpumppu olevan suosittu, jopa täällä Espoossa, jossa olisi yleensä myös kaukolämpöä saatavilla.