Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Yäk. Jätteiden kauppaa en kannata ollenkaan, jos puhutaan yhdyskuntajätteestä tai ydinjätteestä. Vihreiden energiamalli sisältää kai uusia hajautettuja ratkaisuja, muun muassa lämpöpumppuja ja lämpövarastojen rakentamista.
Kiitos arvonimestä ’jätkä’! Kai sitä jonkin verran jätkämäinen piti olla, että pärjäsi 1980-luvulla miehisellä metsäalalla, muun muassa metsäharjoittelijana ja metsäammattilaisten kanssa. Nythän nainen ei ole enää kummajainen.
Tuossa Hökkä ym tutkimuksessa varoiteltiin siitä, että korpikuusikon taimettuminen tapahtuu hitaasti ja epätasaisesti, mutta kyllä noissa kohteissa varmasti on täysin eri tilanteita. Jos kuviolla on valmiiksi erirakenteisuutta ja koivusekoitusta, niin jk:n edellytykset voivat olla hyvätkin. Samaa mieltä Timpan kanssa: vesitalous on suometsissä tärkeä, ja olisikin ehkä hyvä opetella tarkistamaan turpeen paksuuden lisäksi pohjaveden korkeus metsänhoitoa suunniteltaessa.
Hynynen ym. 2012. ”nykyisillä malleilla tuotettuihin laskelmiin eri-ikäisen metsän kasvatuksen kannattavuudesta ja sen vertailusta tasaikäiseen metsän kasvatukseen tulisi suhtautua varauksella”
https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6037.pdf
Samaisessa MA:n numerossa on muun muassa juttu korpikuusikoiden uudistamisesta pienaukkojen avulla
https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6039.pdf
sekä pohdintaa metsälakiuudistuksesta.
Hyvä kysymys Puuki! Laskennallisen varallisuusarvon nousun huomioiminen metsärahaston arvonnousuna on vähän sama kuin kiinteistösijoitusrahasto (Orava?), joka laski myös asuntojen laskennallisen arvonnousun tulokseensa. Tämä on spekulointia, niin kauan kuin kiinteistöä tai asuntoa ei ole myyty. Yksittäisen rahaston tai metsäkiinteistön tuotoksi voidaan laskea hakkuutulo plus todellinen metsävarojen kasvu (ei metsäkiinteistöjen arvonnousua markkinoilla).
Hyviä kirjoituksia edellisillä. Tuohon listaan voisi lisätä vielä sotakorvaushakkuut, jotka varmasti lisäsivät pelkoa metsien loppumisesta ja syntyi MERA-ohjelma, tavallaan ensimmäinen kemera. Maapohjaa on aika vaikea pilata lopullisesti; aina voi palata turvalliseen jaksolliseen kasvatukseen jos tuli möhlittyä.
Myönnän äänestäväni vihreitä, koska mielestäni sillä on selkein ohjelma miten yhteiskuntaa kehitetään kestävämpään suuntaan. Totta kai käytännössä joudutaan etenemään pienin askelin ja muiden puolueiden kanssa yhteistyössä. Esimerkkinä vaikka ajankohtainen Helsingin energiaratkaisu. Kaikki kaupungit eivät voi kertaheitolla siirtyä pelletin käyttöön; ei sitä kaikille riittäisi… no Venäjältä voisi tuoda laivoilla, niin säilyisi meidän metsien hiilinielu, mutta he saattaisivat tarvita polttoaineensa omaan käyttöön.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.228511
Sanomalehtipaperi ei ole suuri ongelma, kun voidaan siirtyä digilehtien lukemiseen. Digitilaus tulisi olla selvästi halvempi kuin paperilehti, koska painatus ja jakelu jää pois. Jotkut kustantajat käyttävät muuten siirtymäkauden tilannetta hyväkseen: esimerkiksi lukion kirjoissa e-kirja on hinnoiteltu suunnilleen samaksi kuin painettu kirja, vaikka sitä ei edes voi myydä eteenpäin!
Harrastelijalle ja muille tiedoksi: kyllä kokonaiskuva on päättäjillä hallinnassa. YK:n hallitusten välisiä ilmastoneuvotteluja on käyty jo vuosikausia ja EU:n tasolla myös. Katso vaikka linkittämäni Timo Vesalan ja Markku Ollikaisen studia generalia -luento. Suurin ongelma on tiedon puute ja parhaiden käytäntöjen levittäminen käyttöön. Tätä ongelmaa ei ratkaista muuten kuin tutkimuksen ja ympäristöseurantojen keinoin – esimerkiksi metsävarojen ja ilmaston seuranta ja maatalouden viljelymenetelmien kehittäminen.
Puuston kasvu on kiihtynyt ja säilyy ehkäpä myös nykyisin pitempään hyvänä kuin luonnon harventamissa ja jalostamissa metsiköissä, joihin ensimmäiset, aluksi taulukoiden muodossa julkaistut kasvu- ja harvennusmallit ovat pohjautuneet. Syitä on useita: jalostettu siemenalkuperä, metsien tihentyminen säntillisen uudistamisen ansiosta, ojitukset, lannoitukset, typpilaskeuma, taimikonhoidoista ja harvennushakkuista huolehtiminen (jotka pitävät latvukset pitkään vihreinä ja yhteyttävinä). Ihan kaikkea opittua ja koeteltua ei kannata heittää pois!
