Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Glan linjoilla minäkin. Kun sijoittaa uudistamiseen, ostaa itselleen huolettomuutta, jota jk-kasvattajalla ei ole, kun pitää koko ajan vahdata taimien muodostumista.
Palataan hirvien ruokavalioon. Taimikkoa ei kannata hoitaa liian aikaisin lopulliseen kasvatustiheyteen, jos hirvet ovat siihen mieltyneet, eikä sallia eläinten talviruokintaa alueellaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.227462
Metsäänkin pätee osakesäästäjän motto: ”mennyt tuotto ei ole tae tulevasta”. Ennustaminen on vaikeaa – varsinkin, kun toimintaympäristö koko ajan muuttuu (biotalous, EU:n sääntely, ilmastonmuutoksen hillintä ja sen vaikutus puun kasvuedellytyksiin, puutuotteiden ja mahdolliset hiilen sidonnan markkinat…).
Investoimalla rahaa uudistamiseen saadaan metsän syntymiseen liittyviä riskejä pienennettyä ja kiertoaikaa lyhennettyä. Kannattavuuteen vaikuttaa sekä uudistamisinvestoinnin suuruus ja että tulon saamiseen kuluva aika. Kumpaa tahansa pienentämällä saadaan kannattavuus aluksi paremmaksi, mutta raja tulee lopulta vastaan siinäkin, eli paljasta maata ei yleensä kannata jättää kokonaan uudistamatta. Jk:ssa uudistamiskulut ovat pienemmät ja tuloja tulee lyhyemmin välein, mikä VOI parantaa kannattavuutta, mikäli puun kasvu ja laatu pysyvät kohtuullisella tasolla.
Jokainen metsänomistaja valitsee menetelmänsä omien painotustensa mukaan. Metsien monista hyödyistä kirjoittaa Ilmari Juutilainen ansiokkaasti Metsälehdessä (4/2018) Lukijalta-palstalla. Hän ehdottaa kemera-järjestelmään muutoksia. Kirjoituksessa kritisoidun kunnostusojituksen haitat ovat kyllä tiedossa, ja niitä voitanee vähentää harjoittamalla jk:ta niillä soilla joille menetelmä sopii. Ehkä jk-kasvatus antaa myös mahdollisuuden tehdä kunnostusojitus perinteistä mallia lievempänä, jos pohjavesitasoa tarvitsee hienosäätää mm. ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
Lisäksi kirjoituksessa kritisoidaan taimikonhoidon tukea, mielestäni hieman kyseenalaisella perusteella, eli koska se lyhentää metsän kiertoaikaa. Taimikonhoidon tuen perustehan on se, että on kansantaloudellisesti kannattavaa tukea työtä, joka lyhentää kiertoaikaa, parantaa myytävän puutavaran laatua ja sen kasvatuksen kannattavuutta (kun ei myydä risuja vaan käyttöpuuta). Tuesta huolimatta tätä työtä tehdään nyt aivan liian vähän, eli tukea pitäisi ennemminkin laajentaa kuin vähentää! Pitempiä kiertoaikoja voidaan mielestäni tavoitella mielekkäämmin tekemällä viimeinen harvennus yläharvennuksena tai siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen. (Mielestäni laatuharvennus-termi ei ota kantaa tehdäänkö harvennus päältä vai alta, siksi tässä yhteydessä yläharvennus on täsmällisempi käsite).
Voipi olla näin kuin Puuki kirjoittaa, kuten itsekin olen monesti lausunut. Viime Metsälehdessä esiteltiin ’kolmansinajattelija’, ilman raivaussahaa metsiään hoitava pielaveteläinen (kiitos Mikko hyvästä jutusta!). Hänen hakkuutapansa pyrkivät kaksijaksoisuuteen jossa reheville paikoille pyrittiin saamaan kylvämällä koivu-kuusi sekametsä. Männyn alle syntyvä kehityskelpoinen kuusialikasvos hyödynnettiin myös. Nämä menetelmät jatkavat kiertoaikaa, mutta lopulta päädytään kuitenkin useimmiten avohakkuuseen. Tilanteen mukaan eri malleja yhdistelemällä päädytään ehkä jokaisen mieleiseen tulokseen – ei niinkään juupas eipäs vaan sekä että.
Kiitos Gla linkistä. Kävin kommentoimassa. Olisi hyvä jos maa- ja metsätalousvaliokunnassa luettaisiin tätä palstaa, niin ehkä kriisitietoisuus puuntuotantoa uhkaavista uhkista kasvaisi: ilmastonmuutos ja liiallinen hirvikanta.
”Iloitsen myös uhanalaisten peurojen ja muiden lajien talviruokinnasta sekä pienpetokantojen kurissapidosta.” Hyvä että valiokunnassa huomioidaan riista ja monimuotoisuus! Olisi hyvä jos siellä oltaisiin huolissaan myös biotalouden edellytyksistä Suomessa, eli liian suuren hirvikannan vuosikymmeniä jatkuneesta haitasta puuntuotannolle. Pienpetojen osalta on syytä pitää erillään torjuttavat vieraslajit supikoira ja minkki ja toisaalta hyödylliset ravintoketjuun kuuluvat lajit kettu ja näätä. Valkohäntäpeurasta lisätietoa tästä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/…/valkohäntäpeura-toi…
