Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kun apteerausmatriisi on optimoitu ostajan eikä myyjän tarpeiden mukaan, myyjän optimi ei toteudu aina. Mhy:n katkontavertailussa ennustetaan aiempien vastaavien puustojen ominaispiirteiden (keskirungon järeys?) ja toteutuneiden katkontojen yhdistelmällä kullekin ostajaehdokkaalle katkontatulos.
Voihan sitä videoida, mutta tarvittava mittaustieto olisi jo olemassa moton tietokoneen muistissakin, jos se vain otettaisiin sieltä ulos. Ts. rungon tukkiosan tilavuus – katkottujen tukkien tilavuus – raakit = metsänomistajan häviö.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.226827
Katkontahavaintoja ja kysymyksiä illan keskusteluun voi lähettää lehteen (MT:hen).
Sorry, Sami!
Nyt kun lukasin aiheesta artikkelin Metsälehdestä, sieltä löytyi ainakin yksi mahdollinen hyöty: metsävaratiedot pysyvät paremmin ajan tasalla, jos tuonne systeemiin saadaan automatisoitu toimenpiteiden toteutustieto. Metsälakikohteet säästyvät paremmin, kun ne on merkitty kartoille. Erityiskohteiden (metsälain ja ls-lain lakikohteet) alueelliset pinta-alat olisivat myös kiinnostava tieto, koska ne ovat metsänomistajien panostusta suojeluun, siinä kuin luonnonsuojelualueet ja METSO-kohteetkin.
Kesään mennessä systeemin käytettävyys paranee, jos saadaan selainpohjainen käyttöliittymä, Sitä odotellessa…
Myös sahatavara käy kaupaksi.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.226847
Tolopaiselle: rauhoitu, ei professorikaan saa 10 tonnia, puhumattakaan alemmasta henkilöstöstä. Tällaisista palkoista voi unelmoida vain yksityisellä sektorilla, ja joissakin kunta- ja järjestösektorin huippupaikoissa. Tietoja vuodelta 2012:
”Professoriliiton tuoreimman palkkaselvityksen mukaan professorin keskipalkka on Suomessa hieman yli 6 500 euroa kuukaudessa.
Parhaat ansiot saa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jossa keskipalkka on lähes 7 200 euroa. Häntäpäässä on Kuvataideakatemia, jossa professori joutuu tyytymään 1 500 euroa pienempään kuukausipalkkaan. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa keskipalkka on 6 400 euroa. Aalto-yliopistossa professori ansaitsee keskimäärin 6 700 euroa kuussa, Oulun yliopistossa 6 600 euroa. Suomen professoriliittoon kuuluu 2 300 jäsentä.”
Kiitos jätkä linkistä! Muissa maissa tätä osarunkoa on harrastettu, mutta meillä harvinainen juttu. Oma ratkaisuni katkontaongelmiin ei ole tämä, vaan rungonarvohinnoittelu, jossa metsänomistaja saisi aina rungon tukkiosan laatuvaatimukset täyttävästä osasta tukin hinnan ja kuituosasta kuidun hinnan.
Mhyn arvostelussa kannattaa muistaa se, että ei sieltä ole pakko tilata täyden puukauppapalvelun pakettia eli ns. valtakirjakauppaa. Voi tilata esimerkiksi puukaupan kilpailutuksen ja tarjousten vertailun.
Ainakin Keski-Suomen mhy:n jäsenille katkontatieto on avoin, eli sitä voi käydä katsomassa. Puun ostajapuolella katkontatiedon käyttö on aiheuttanut närää. Mhy:n korjuupalvelu ei käytä katkontatietoa tehdessään puukauppatarjousta, vaan sitä käytetään vain tarjousvertailuun. Sähköisessä puukauppapaikassa (Kuutio) korjuupalvelu ei voi saada tietoa muista tarjouksista tehdessään mhy:n omaa tarjousta. (Korjatkaapa taas, jos olen jossain kohdassa väärässä.)
Ilmastoskeptikoille katselusuositus. Studia Generalia on nyt verkossa.
Tänne ovat näemmä kokoontuneet palstan tutkimuskriittiset voimat käräjille. ’Viherpiipertämiseen’ toteaisin, että ilmastonmuutos on globaali ilmiö, joten poliittinen vääntö hiilinieluista koskee samalla lailla Suomea, EU:ta ja koko maailmaa. Se ei siis itsestään selvästi heikennä vain meidän mahdollisuuksia saada investointeja. Huono maine ilmastopolitiikassa voi olla tuotteiden menekin este. Puun käytössä olisi panostettava jalostusarvon nostoon – vähemmästä enemmän, esimerkiksi koetetaan myydä sahatavaran sijaan jatkojalosteita.
