Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mutta kuvio on vajaatuottoinen, niin että ehkä kannattaa täydentää.
Metsästyskortti tosiaan pitää maksaa joka vuosi että on voimassa? – Aivan niin kuin kalastuskortti.
Wanhajätkälle: ei tämä ketju ole marinaa vaan uuden ongelman hoitokeinojen pohdintaa. Villisikajahtiin siis tarvitaan metsästyskortti ja maanomistajan lupa. En siis voi rakentaa loukkua toisen maalle ja omalla maalla niitä ei ole vielä. Myyränpyyntiinkin meinaan kysyä luvat etukäteen silloin kun en operoi omalla maalla. Jos asuu taimikkonsa lähistöllä, sen voi loukuttaa syksyllä tyhjäksi ja toivoa että myyriä ei enää talven aikana vaella lähialueelta lisää.
Villisikojen metsästys ei vaadi viranomaisilta muutoksia niin kuin hirven pyynti. Ministerin sanoin: tapetaan aina tavattaessa! Tehokkaita metsästystapoja kyllä kannattaisi kehittää – esimerkiksi juuri loukut, ruokintapaikalta kyttääminen ja aitauksiin houkuttelu. Kaksi edellistä voi yhdistää: ruokintapaikan ympärille aita ja automaattisesti kuvan lähettävä riistakamera. Onnistuisiko vielä kaukosäätimellä suljettava sähköinen portti? Villisika ei ole meille haluttu tulokaslaji monestakaan syystä: se lisää tautitaakkaa (sikarutto ja todennäköisesti myös punkkitaudit), on liikenneriski, voi olla ihmisille vaarallinen ja sotkee viljelyksiä.
En tiedä, mahtavatko maalla asuvat pelätä susia – kertokaa! Jossain tv-ohjelmassa oli esillä jonkinlainen kuula-ase jossa oli järeitä kuteja – sillä varmaan voisi pelotella susia. Jotenkin tässä tuli mieleen amerikkalaiset kouluampujat ja ehdotus opettajien aseistamisesta… (Anteeksi kun harhauduin otsikosta, metsistä piti puhua.)
Viittasin tuolla hyödyllä Ilomantsin tilanteseen. Siellähän hirvikanta ei nyt kasva, vaikka metsästys on lopetettu. Taimikot saanevat olla rauhassa? Kommentoikaahan, jos palstalla on paikkakunnalla asuvia/käyviä! Haittapuolena on jäniskoirametsästyksen ja pystykorvametsästyksen estyminen, kun niitä ei varmaan uskalleta laittaa metsään. Seisovat lintukoirat kai pysyvät enempi omistajan lähistöllä, joten suden suuhun joutumisen riski lienee niillä pienempi.
Männyn taimikko saattaisi mennä liian paksuoksaiseksi tiheydellä 800, mutta onhan myöhemmin aina mahdollisuus karsia parhaat yksilöt, ellei oksikkuuslaatua parantavia lisäpuita synny luontaisesti. Täydennysistutus on myös mahdollinen taimikon täydentäjä, joskin työläs muokkaamattomaan maahan tehtynä.
Toisaalta, vihreä aate voi olla puuntuottajalle eduksikin – suojelemalla susia.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.226652
