Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En osaa Puukille matkakuluvähennyksiin vastata, mutta noissa tapauksissa saattaisi paikallinenkin verottaja olla kiinnostunut puunmyyntituloista, riippuen maan lainsäädännöstä.
Metsävähennyksen ja metsälahjavähennyksen kautta saa kyllä huojennusta metsäverotukseen aika paljon vähemmällä vaivalla kuin osakeyhtiön kautta. Yhteismetsäkin toki harkinnan arvoinen vaihtoehto isommille tiloille, joskin OP:n metsäpäällikkö oli K-S mhy:n kokousesitelmässään sillä kannalla, että yhteisomistuksia pitäisi vältellä. Lieneekö merkitystä silläkin, että osakeyhtiölain määritelmän mukaan Oy:n tehtävä on tuottaa taloudellista hyötyä osakkaille. Metsän omistamisella on usein muitakin tavoitteita.
Jyväskylässä on huhtikuun 21.-22. päivinä Metsämme-messut, jossa aiheena mm. sukupolvenvaihdos, ja paikalla asiantuntijoita joilta voisi näitä asioita kysellä.
https://www.mhy.fi/keski-suomi/tapahtuma/metsamme-messut-21-224-jyvaskylassa
Jospa tuottavuuden kasvu ja robotiikka ratkaisee osan väestöongelmasta eli työvoimapulasta? Työvoimapulaahan on povattu jo kauan, mutta vieläkään sitä ei ole tullut kuin harvoille aloille, esim. juuri nyt peliteollisuuteen. Väestön vanheneminen lisää tietysti julkisten palvelujen tarvetta ja vähenevä väestö siihen yhdistettynä on hankala yhtälö. Toisaalta aleneva väestön ja talouden kasvu säästää luontoa ja luonnonvaroja, joten tämä olisi suositeltava kehitys noin yleensä ottaen. Tämän päivän Hesarissa oli WMO:n johtaja Petteri Taalas haastattelussa, jossa sanottiin mm. että ruuantuotannon kanssa voi tulla ilmastonmuutoksen takia pahoja ongelmia jo 2050 mennessä. Ruokittavia suita olisi hyvä olla vähemmän.
Ainakin viime vuonna näyttäisi 4 % varainsiirtovero perityn myös apporttiomaisuudesta ennen lainhuutoa.
Osinkoa saa jakaa 8 % mukaan omasta vapaasta pääomasta. Mikä on ”metsä-Oy:n” oma vapaa pääoma? Onko se sama kuin metsän tasearvo? Mielenkiintoista tuossa esityksessä oli se, että metsän tasearvo ei muutu vaikka puita hakataan, se muuttuu vasta jos tila myydään tai omistaja muulla tavoin vaihtuu. Ts. ellei tilaa myy, voi jakaa osinkoa saman suuruisena vaikka kuinka kauan – vai miten tuo menee?
Viimeisimmät myyrähuiput sattuivat ajanjaksolle 2008-2011. Tukkien hintapiikki osui vuoteen 2007. Näillä voi olla sellainen yhteys, että vuonna 2007-2008 tehtiin paljon avohakkuita, jonka jälkeen myyrätuhoille alttiita taimikoita perustettiin paljon. Kuten edellä kerroin, suurin muutos avohakkuiden pinta-aloissa tapahtui kuitenkin jo paljon aiemmin. Viime vuosien hakkuupinta-alojen nousu on tullut harvennushakkuista.
Osakeyhtiötä perustettaessa menee nyt varmaan varainsiirtovero 4 %. Yhteismetsäomistuksissa on sama ongelma kuin metsä-Oy:ssä, eli vakuusarvon määrittämisen vaikeus jos halutaan käyttää osuutta pankkilainan vakuutena.
(Puukille: eikö tuo uuden metsälain ongelmatiikka, eli mahdollinen tukkien laatuongelma koske enemmänkin jatkuvia kasvatuksia kuin avohakkuita? Jos yläharvennuksessa epäonnistutaan jäävien puiden valinnassa, kasvu ja laatu ei ehkä vastaakaan toivottua. Avohakkuualue kuitenkin useimmiten uudistetaan jalostetulla siemenellä.)
Joissakin automalleissa adaptiivinen vakionopeudensäädin on aiheuttanut ongelmia, esimerkiksi jaruttaa pyöräilijöiden takia tai peittyy kuraan jonka jälkeen ei toimi ollenkaan. Autojen valmistajilta pitäisi vähintään edellyttää sitä, että kunnollista lisävarustetta ei heikennetä, ts. että tuo tutka saadaan tarvittaessa pois päältä ja käyttöön se vanhanmallinen käsikäyttöinen vakkari. Tekoäly ei toimi vielä virheettömästi (jos koskaan).
