Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kuitupuun hinta voi nousta, jos siitä keksitään tehdä jotain arvokasta mitä menee paljon kaupaksi maailmalla. Uudet pakkausmateriaalit ja tekstiilit tuovat toivoa paremmasta.
Jos tällä palstalla meinaa olla, pitää oppia suodattamaan nuo heitot pois. Kaikenlaisia syytöksiä voi saada muutaman lauseen perusteella, kun lukija ei saa kirjoittajan ajattelusta kokonaiskuvaa. Kirjoitusten joukkoon mahtuu kuitenkin tietoa, erilaisia näkökulmia ja kokemusta, jotka itse olen kokenut hyödyllisiksi ja elämää rikastuttaviksi.
Taulukosta näkyy että pääkaupunkiseudulla kerätään enemmän valtionveroja kuin mitä siellä käytetään. Tämä tulonjakokeskustelu lähti liikkeelle mielipidekirjoituksesta, jossa väitettiin otsikon mukaisesti, että koko maan verovaroista tuetaan Helsinkiä vuosittain miljardeilla (josta Soininvaara vastasi kysyessäni, että ei ihan pidä paikkaansa):
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/maakunnat-elättävät-pääkaupunkia-1.13912
Toisaalta Helsingin seudulla on toki suhteessa enemmän valtion virkamiehiä kuin muualla. Tämä tehostaa ainakin valtioneuvoston ja ministeriöiden yhteistoimintaa, mutta tuleehan sieltä etelän kuntiin kovapalkkaisten verotulojakin. On myös isojen yritysten pääkonttoreita, jos se nyt jotenkin vaikuttaa verotukseen.
Sähköautojen päästöistä, mukana akkujen valmistamisen päästöt:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/artikkeli-1.225745
Tuosta jos vertailee norjalaista lähes päästötöntä sähköautoa (kulkee vesisähköllä) ja vähäpäästöistä polttomoottoriautoa joka kulkee biopolttoaineella (punainen pylväs poistuu), erot ovat lähes merkityksettömät. Polttomoottorista tulee kuitenkin aina myös typpi- ja pienhiukkaspäästöjä polttoaineesta riippuen eri määriä. Näitä pyydystetään sitten katalysaattoreilla pois.
Pojista ja tytöistä polvi paranee? (Savon Sanomat paperiversio on kuulemma tänään Iivon Sanomat!)
”Hakkoo paikkoosa niikö Piätalon Kallen uuni”. Luulen, että jk löytää oman pienen lokeronsa luontaisesti harvoista ja erirakenteisista metsikkökuvioista (mm. kalliot ja jotkut suot) ja lisäksi alueista, jotka halutaan pitää peitteisinä maisemallisista tai muista syistä (vesiensuojelu, turvevarojen suojelu).
