Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kehveli, kisi, arvasit oikein! En päässyt edes kirjoittamaan loppuja vihjeitä. No on ne sen verran hyvät, että laitan tähän, niin voitte miettiä missä vaiheessa itse kukin olisi tiennyt.
5 p. Kirjan kannen kuvituksena on satelliittikuva suuresta saaresta Afrikan kaakkoisrannikon lähellä.
4 p. Kaksi Borneon lantakuoriaista on nimetty kyseisen tutkijan mukaan.
3 p. Hän on metapopulaatioteorian kehittäjä.
2 p. Hän johtaa Helsingin yliopiston huippututkimusyksikköä.
1 p. Hänet kutsuttiin toisena suomalaisena brittiläisen Royal Societyn jäseneksi vuonna 2005.Ja kirjahan on tietenkin Ilkka Hanskin ”Viestejä saarilta” Miksi luonnon monimuotoisuus hupenee? Gaudeamus 2008.
Niihin metsäkanoihin vaikuttaa myös metsästyksen tehostuminen. Samoin voi vaikuttaa mustikan väheneminen.
Nyt voisi joku jo ruveta arvaamaan kenestä kynäilijästä on kyse, kun vihjeet helpottuvat. Messuilla näin livenä Kauko Röyhkän, Jari Tervon, Sofi Oksasen ja Lasse Lehtisen haastattelut, mutta tämä ei ole kukaan heistä.
6 p. vihje. Kyseinen henkilö on tutkinut elinympäristöjen pirstoutumisen ja häviämisen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkitystä.
”Mikä on näiden tulokaslajien, minkin ja supikoiran, vaikutus saaliskantoihin, erityisesti kanalintujen ja sorsien, kannan kokoon? Minkin ja supikoiran harjoittamalla saalistuksella on usein selitetty riistakantojen alamäkeä, mutta onko asia näin?
…
Mantereella minkin esiintyminen keskittyy erityisesti vesistöjen rannoille ja isojen ojien varsille, missä minkit saalistavat linnunpoikasia ja heikentävät siten lintujen pesintätulosta, mutta lintukosteikkojen ulkopuolella minkin vaikutus lienee vähäinen. Kaarina Kauhalalla, supikoiratutkijalla, on samantapaisia ajatuksia supin merkityksestä riistakannoille: erityiskohteita lukuun ottamatta vaikutus riistakantoihin on vähäinen. Se on ilmeisesti paljon vähäisempi kuin kotoisten petojen, ketun ja näädän, jotka saalistavat monenlaisissa elinympäristöissä ja ympäri vuoden – supikoirahan viettää talvet pesässä.”8 p. vihje. Kirjan takaliepeessä lukee näin:
”Tämä kirja kertoo muutoksista maapallolla, suurista mutta niin vähittäisistä muutoksista, että ne jäävät usein huomaamatta. Muutokset voidaan esittää lukuina, taulukoina ja diagrammeina, mutta ihmismieli on sellainen, että vain omin silmin nähty, omin korvin kuultu ja omin käsin kosketeltu on aivan todellista.”7 p. vihje. s. 214. ”Kulkemalla sukulinjoja pitkin riittävän pitkälle taaksepäin huomaamme luonnon monimuotoisuuden koostuvan omista sukulaisistamme. Eikö tässä ole kyllin syytä suojella luonnon monimuotoisuutta?”
Taksaattoriklubin 2. innovaatiopalkinto jaettiin Metsätieteen Päivillä 29.10.2013! Palkinnon sai Trestima Oy kehittämästään mobiilista metsänmittaussovelluksesta.
http://www.metsatieteellinenseura.fi/klubit/92-taksaattoriklubi
En usko että VMI-ohjeita lähdetään kovin kevein perustein muuttelemaan jo senkin vuoksi että vertailukelpoisuus aiempiin inventointeihin on säilytettävä. On varmaan viisasta raportoida vain tuoreet tuhot, koska vanhojen tuhojen tunnistaminen maastossa on erittäin epävarmaa, ja kaikkein kiinnostavin ja tarkimmin saatava tieto on juuri tuoreet tuhot ja niiden jakautuminen eri tuholajeihin. Tulosten tulkinnassa pitää sitten ottaa huomioon se koko ajan tiedossa ollut seikka, että VMI:n arvio hirvituhoista – kuten muistakin tuhoista – on alakanttiin, koska metsiköstä merkitään muistiin vain tärkein tuho.
Miisulle tiedoksi että pääkaupunkiseudun ilmanlaatu on hyvä. Johtuen juuri tuosta että pientulisijoja ja saunoja lämmitetään kohtuullisen vähän. Pienhiukkasia täällä syntyy eniten liikenteessä ja energiantuotannossa, ei pientulisijoissa.
Puun lisääminen energiantuotannossa on haja-asutusalueella hoidettavissa pienpoltolla, mutta taajamissa se pitää hoitaa keskitetysti lämpölaitoksissa, joissa päästöt voidaan pitää hallinnassa muun muassa suodattimin.
Savusta on muutakin haittaa kuin pienhiukkaset. Astmaatikoille se voi olla ihan välitön terveysriski.
Ruotsalaiset ovat kyllä erilaisia.
”Ojittamaton suo on aina hiilinielu”. Tämä riippuu täysin vesi- ja lämpöolosuhteista ja suon kasvillisuudesta. Suomessa suon ja ilmakehän välillä tapahtuu hiilidioksidin, typpioksiduulin ja metaanin vaihtoa. Näistä jälkimmäiset ovat lämmitysvaikutukseltaan pahempia kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi.
Lyhyellä aikavälillä Siperiassa alkaa ikiroudan sulamisen seurauksena melko varmasti massiivinen khk-kaasujen tuotanto. Pitemmällä aikavälillä tuloksena VOI toki olla myös rahkasuon nettokasvua.
Vaikka ilmakehän ppm CO2 on noussut lähihistoriassa vain vähän, ovat määrät isoja, koska ilmakehä on suuri tilavuudeltaan. Sitten lisääkö lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidia? Käsittääkseni ei koska kasvillisuus on sitonut viime vuosina hiiltä aika hyvin ja samoin meret (joiden sitomiskyky alkaa saturoitua), toisin kuin kasvillisuuden.
