Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En usko että VMI-ohjeita lähdetään kovin kevein perustein muuttelemaan jo senkin vuoksi että vertailukelpoisuus aiempiin inventointeihin on säilytettävä. On varmaan viisasta raportoida vain tuoreet tuhot, koska vanhojen tuhojen tunnistaminen maastossa on erittäin epävarmaa, ja kaikkein kiinnostavin ja tarkimmin saatava tieto on juuri tuoreet tuhot ja niiden jakautuminen eri tuholajeihin. Tulosten tulkinnassa pitää sitten ottaa huomioon se koko ajan tiedossa ollut seikka, että VMI:n arvio hirvituhoista – kuten muistakin tuhoista – on alakanttiin, koska metsiköstä merkitään muistiin vain tärkein tuho.
Miisulle tiedoksi että pääkaupunkiseudun ilmanlaatu on hyvä. Johtuen juuri tuosta että pientulisijoja ja saunoja lämmitetään kohtuullisen vähän. Pienhiukkasia täällä syntyy eniten liikenteessä ja energiantuotannossa, ei pientulisijoissa.
Puun lisääminen energiantuotannossa on haja-asutusalueella hoidettavissa pienpoltolla, mutta taajamissa se pitää hoitaa keskitetysti lämpölaitoksissa, joissa päästöt voidaan pitää hallinnassa muun muassa suodattimin.
Savusta on muutakin haittaa kuin pienhiukkaset. Astmaatikoille se voi olla ihan välitön terveysriski.
Ruotsalaiset ovat kyllä erilaisia.
”Ojittamaton suo on aina hiilinielu”. Tämä riippuu täysin vesi- ja lämpöolosuhteista ja suon kasvillisuudesta. Suomessa suon ja ilmakehän välillä tapahtuu hiilidioksidin, typpioksiduulin ja metaanin vaihtoa. Näistä jälkimmäiset ovat lämmitysvaikutukseltaan pahempia kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi.
Lyhyellä aikavälillä Siperiassa alkaa ikiroudan sulamisen seurauksena melko varmasti massiivinen khk-kaasujen tuotanto. Pitemmällä aikavälillä tuloksena VOI toki olla myös rahkasuon nettokasvua.
Vaikka ilmakehän ppm CO2 on noussut lähihistoriassa vain vähän, ovat määrät isoja, koska ilmakehä on suuri tilavuudeltaan. Sitten lisääkö lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidia? Käsittääkseni ei koska kasvillisuus on sitonut viime vuosina hiiltä aika hyvin ja samoin meret (joiden sitomiskyky alkaa saturoitua), toisin kuin kasvillisuuden.
Luontoliitto arvostelee MTK:ta ötökkälain aiheuttamista turhista kustannuksista metsänomistajille, kun korjuuvelvoite on vedetty niin tiukaksi, eli aivan kannattamattoman pieniin puumääriin.
Juuri tätä itsekin ihmettelin, kunnes kuin Metsälehdestä Päivi Lyytikäinen-Saarenmaan kommentit kirjanpainajatuhojen estämisestä. (Jutussa oli muuten pätevät ohjeet tuhon leviämisen estämiseen: ympäristön kuusikot hakataan ja pyydystetään kuoriaiset feromoniansoihin.) Jos oikein tulkitsin, hänen mielestään jo muutaman kuution erät kannattaisi poistaa.
Tilanteet varmaan vaihtelevat, ja sopiva määrä riippuu myös kuoriaisten esiintymisestä alueella yleisesti. Tilanteen saa parhaiten selville Metsäkeskuksesta tai omasta mhy:stä. Samoin sopiva määrä riippuu siitä onko lähistöllä lisää kuusikkoa johon kuoriaiset voivat levitä.
Ehkä tilanteiden vaihtelun vuoksi on hyvä, jos tuo vaatimus vaurioituneen kuusipuun poistoon olisi kohtuullisen väljä, voisi olla suurempikin kuin lakiehdotuksessa. Näin ollen olisi mahdollista joko jättää lahopuuta metsiin tai jos tuhotilanne vaatii, poistaa pieniäkin määriä. Toisin sanoen, laissa voitaisiin antaa metsäkeskukselle mahdollisuus velvoittaa metsänomistaja vaurioituneen puun poistoon silloin, kun alueellinen tuhotilanne sitä vaatii, riippumatta maastossa olevista määristä. Normaalitilanteessa vaatimus olisi vastaavasti väljä, 10-20 m3 hehtaarilla.
Kuusmottinen on oikeassa, kyllä Vessi ja Anton ovat ensisijassa puuntuottajia eikä viherpiipertäjiä, vaikkakin keskimääräistä valistuneempia.
Allergioiden ja monimuotoisuuden mahdollinen yhteys on tutkimuksen alla oleva hypoteesi. Jos yhteys tulee todennetuksi, asettuvat tavoitteet esimerkiksi metsän tärkeiden elinympäristöjen ja lahopuun säästämiseen uuteen valoon. Monimuotoisuus voi osoittautua erittäin tärkeäksi ekosysteemipalveluksi, jolle ei osata vielä laskea hintaa.
Sosiaalidarwinisti sanoisi tuon imeväiskuolleisuuskaavion nähdessään, että nykyisin jää henkiin liikaa ns. heikkoa ainesta. Minä en ole ko. aatteen kannattaja, päin vastoin, ajattelen että ko. kuolleisuus olisi saatava kaikkialla maapallolla yhtä alas. Mutta niin myös väestön kasvu. Huomatkaa että Suomen elintasolla molemmat ovat alhaiset. Aluksi imeväiskuolleisuuden lasku voi lisätä väestön kasvua.
Mutta itse asiasta vielä: kyllä hirvi ja poro aika lailla kovastikin vaikuttavat Suomen luontoon. Yhteys allergioihin voi olla monimuotoisuuden vähenemisen kautta, mutta erittäin vaikeaa osoittaa tilastollisesti.
