Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kuusmottinen on oikeassa, kyllä Vessi ja Anton ovat ensisijassa puuntuottajia eikä viherpiipertäjiä, vaikkakin keskimääräistä valistuneempia.
Allergioiden ja monimuotoisuuden mahdollinen yhteys on tutkimuksen alla oleva hypoteesi. Jos yhteys tulee todennetuksi, asettuvat tavoitteet esimerkiksi metsän tärkeiden elinympäristöjen ja lahopuun säästämiseen uuteen valoon. Monimuotoisuus voi osoittautua erittäin tärkeäksi ekosysteemipalveluksi, jolle ei osata vielä laskea hintaa.
Sosiaalidarwinisti sanoisi tuon imeväiskuolleisuuskaavion nähdessään, että nykyisin jää henkiin liikaa ns. heikkoa ainesta. Minä en ole ko. aatteen kannattaja, päin vastoin, ajattelen että ko. kuolleisuus olisi saatava kaikkialla maapallolla yhtä alas. Mutta niin myös väestön kasvu. Huomatkaa että Suomen elintasolla molemmat ovat alhaiset. Aluksi imeväiskuolleisuuden lasku voi lisätä väestön kasvua.
Mutta itse asiasta vielä: kyllä hirvi ja poro aika lailla kovastikin vaikuttavat Suomen luontoon. Yhteys allergioihin voi olla monimuotoisuuden vähenemisen kautta, mutta erittäin vaikeaa osoittaa tilastollisesti.
Itse olen käyttänyt saunan uunissa tapaa, jossa isojen puiden päälle kasataan sanomalehteä, tuohta ja pieniä syttypuita tai oksia. Kun tuikkaa tulen sanomalehteen, syttyy päällä oleva keko ikään kuin alta päin, ja se keko sytyttää sitten palaessaan isot puut päältä päin. Tämä on siis eräänlainen alta-päältä menetelmä.
Vilkaisee RKTL sivustolta tiedostoa RKTL lumijäljet 1989-2011, nin tulee mutun sijalle tietoa. Siitä näkee hyvin hirvieläinten kannan kehityksen. Metsäkauriin kanta on mitätön. Valkohäntäpeuran kanta on noussut, mutta kun sitä ei ole kuin osassa Suomea, ei kolareita voi mitenkään tulla samaa määrää kuin hirven toimesta.
Sitten mitä hirvikantaan tulee, todellista kannanlaskua on havaittavissa ainoastaan Etelä-Hämeessä, ja Satakunnassakin lievää laskua. Muualla kanta on käynyt korkealla 2000-luvun alussa, ja palaillut sitten taas 1990-luvun alun tasolla, tai sitten ei ole noussutkaan, kuten monilla alueilla joissa se menee koko ajan ylös alas enempi vähempi. Suomen riistakeskuslaueet eivät siten ole veljeksiä tässä suhteessa, mikä osittain selittänee eroavaiset näkemykset ongelman suuruudesta tällä palstalla.
Mikä sitten on tavoiteltava taso? Ainakin alempi kuin tuon graafin aikana.
