Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Valitettavasti tiede menee eteenpäin juuri kinastelun kautta. Poliittinen kinastelu tulosten soveltamisesta on sitten eri asia.
Näköjään on iso osa ilmastokeskustelusta mennyt sivu suun. 🙂 Risto Isomäki harmittelee sitä, miten keskustelu hiilinieluista riistäytyi käsistä ja kestämättömät yleistykset levisivät sosiaalisessa mediassa:
https://www.aarrelehti.fi/kolumnit/artikkeli-1.225186
Kolme kohtaa tekstissä kiinnittää erityistä huomiota.
1. Esimerkiksi 30 senttiä paksujen mäntyjen lahoamista koskeva mallinnus saikin äkkiä edustaa kaikenkokoisia ja -lajisia puita. (Jos näin lasketaan, oletetaan puuston pysyvän hiilivarastona pitempään, kun todellisuudessa alkaakin pienten puiden itseharveneminen ja lahoaminen. Näin päädytään ehkä tekemään tarvetta vähemmän harvennushakkuita, mistä seuraa ikäviä vaikutuksia: hiilivarasto ei säily odotetun suuruisena, puuston järeyskehitys hidastuu ja metsänomistajan tilipussi ohenee. Mutta toisaalta: monimuotoisuus kasvaa!)
2. Eräät ympäristöjärjestöt olivat pelänneet metsänomistajien aikaistavan päätehakkuitaan hallituksen biotaloustavoitteiden takia. (Näin ei tehdä, koska tukkipuu on niin paljon arvokkaampaa kuin kuitupuu.)
3. Biotaloustavoitteiden toteuttamiseksi metsistä aletaan pian hakata isojen puiden alla kasvavaa pienikokoista puustoa. (Kyllä, harvennushakkuiden määrä kasvaa. Haittaaks se?)
Kertausta. VTT on tarkastellut pienemmän keskiluokan autojen käyttöön liittyviä päästöjä kokonaisvaltaisesti (well-to-wheel) aina energian lähteen ja kuljetuksen päästöistä auton käytön päästöihin saakka. Keskikokoisen tavallisen bensiiniauton well-to-wheel-hiilidioksidipäästö on 139 g/km, maakaasuauton 119 g/km ja tavallisen dieselauton 102 g/km. Näihin verrattuna biopolttoaineet tarjoavat edellä kerrottujen VTT:n laskelmien mukaan merkittävän päästövähennyksen.
VTT:n laskelmien mukaan oljesta valmistetulla korkeaseosetanolilla auton hiilidioksidipäästö on 49 g/km, biokaasuautolla 32 g/km, kotimaisista jätteistä jalostettua biodieseliä käyttäväll autolla 17 g/km, ja puupohjaisella biodieselillä vain 5 g/km.
Sähköauton hiilidioksidipäästö on 28 g/km Suomen keskimääräisellä sähkön tuotantotavalla. Niin sanotulla marginaalisähköllä täyssähköauto päästelee 80 g/km. Marginaalisähköllä tarkoitetaan kulutushuippujen aikaan tuotettua sähköä. Sähköauton päästö voi olla jopa 0 g/km, jos kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä (aurinko-, tuuli- ja vesivoima). Vertailun vuoksi mainittakoon, että lataushybridi päästää 67 g/km Suomen keskimääräisellä sähköntuotantotavalla.
Auton valmistuksen päästöt voitanee olettaa kaikille polttoainevaihtoehdoille samoiksi. Lataushybridille kai oletetaan, että osan aikaa ajetaan fossiilisilla polttoaineilla. Oletettavasti VTT huomioi laskelmassaan akkujen valmistuksen päästöt? Sähköauton päästöihin vaikuttaa siis oleellisesti sähköntuotannon päästöt. Puupohjainen biodiesel on VTT:n laskelmassa saatu ylivoimaisesti alimmaksi päästöiltään. Jos tuo laskelma pitää paikkansa edes suurin piirtein, Kaidi ym. saanevat investoinneilleen tarvitsemansa tuen.
Dimetyylieetteri ym. sekä puubiopolttoaineiden ja muiden päästöjen vertailua:
https://www.neste.com/sites/default/files/657484.pdf
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/ajoneuvo_ja_polttoainetekniikan_mahdolliset_autoliikenteen_paastojen_vahentamisessa.pdf</Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoima- vaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset:
http://www.transsmart.fi/files/248/Tutkimusraportti_VTT-R-00752-15_liitteineen.pdf
RKP on huolissaan ylisuuresta susikannasta:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.225409
Vastuu metsänkäsittelypäätöksistä on pääsääntöisesti aina metsänomistajalla, ei neuvonnalla. Vastuun voi tietenkin ulkoistaa tekemällä hoitosopimuksen haluamansa toimijan kanssa.
Puun geneettisen laadun heikkenemisen riskiin jk-metsässä aina säännöllisesti palataan. Metsägenetiikan professori emeritus Veikko Koski on asiasta kirjoittanut ja minulle suullisestikin vahvistanut, että riski on erittäin pieni silloin, kun jk-metsän osuus kaikista metsistä on pieni. Metsäpuumme kun ovat tuulipölytteisiä, niin jk-metsässä syntyvä siemen saa aina perimäänsä täydennystä metsikön ulkopuolelta.
Turvesuonpohjien metsitys onnistuu tuhkalannoituksella paremmin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.225164
Luonnonmukaisia tapoja puiden kuolemiseen on monia. Puita kuolee itseharvenemiseen ja myös vanhuuteen niillä alueilla jonne ei iske hyönteinen, tuuli, lumi tai metsäpalo. Voidaan siis ajatella, että ala- ja yläharvennukset, poiminta- ja pienaukkohakkuut sekä avohakkuut ovat kaikki ainakin jonkin verran luonnonmukaisia. Luonnonmetsälle on ominaista suuri rakenteiden ja lajien vaihtelevuus, mutta myös järeiden vanhojen puiden, lahopuun sekä palaneen puun suuri määrä.
Helsingin seudulla asuvilla on mahdollisuus kuulla Timo Kuuluvaisen luento Helsingin yliopiston luentosarjassa 8.3. siitä, millainen luonnonmetsä on.
https://www.helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/ajankohtaista/studia-generalia/kevat-2018-metsa
