Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, mikä osuus borrelioosin yleistymisessä ihmisellä on kullakin taudin levittäjien eli hyönteisten isäntäeläimellä ja niiden kannanvaihteluilla: hirvet, kauriit, myyrät. Unohtuiko joku nisäkäs joukosta?
Hyvää keskustelua täällä. Pysyy asiassa ja on asiaa.
Aivan ratkaiseva tekijä tässä uudistamistapayhtälössä on teollisuuden kyky innovoida tuotteita, jotka käyvät kaupaksi, jolloin ostajilla on puustamaksukykyä. Jos sitä ei ole, metsänviljely ja muu rahallinen panostus metsänhoitoon vähenee.
Kuuntelin Tapiolan metsäpäivillä metsänhoitopäällikkö Juho Rantalaa Metsä Groupista. Hän kertoi lukuja (korjatkaa jos muistan ne väärin). Taimikonhoito paransi kiertoajan nettotuottoa 40 prosenttia. Metsän vuotuinen nettotuotto on keskimäärin 120 euroa/ha vuodessa, mutta tämä luku sisältää myös ne heikot taimikot. Vaihteluväli on aika hurja: 80 eurosta lähes 500 euroon!
Tuo maininta karusta männyn pohjasta muokkausta tarvitsemattomana pitää paikkansa. Jos on hyvät siemenpuut. Samoin syntyy rehevälle maalle aina jonkinlainen sekataimikko, jos muokkaus on perusteellinen ja siemenpuita löytyy. Aikaa tosin kuluu ja lopputulos on aukkoinen ja ryhmittäinen.
Ajatus, että pienaukko kannattaa tehdä paikkaan, joka osoittaa taimettumisherkkyyttä jo olemassa olevien taimien muodossa, oli myös hyvä neuvo. Pienaukkojen verkosto on todennäköisesti altis tuulituholle ja hirvituholle kuten täällä on todettu. Summa summarum, ei kovin houkutteleva uudistamistapa kaiken kaikkiaan.
