Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Espoossa on -2 pakkasta ja lunta tulee vaakasuoraan. Soppeli keli sisähommiin siis täälläkin. Päivitys: piti käydä tekemässä lumityöt, auton ympärillä 15-40 cm lunta, ja illalla sama uudelleen. 🙁
Ilmeisesti ketun ja näädän perusluonne on myyräspesialisti, mutta ne ottavat toki muutakin kohdalle sattuvaa riistaa. Näädän ravintoa ja muuta käyttäytymistä on meillä tutkinut mm. Erkki ”Susi” Pulliainen; analysoimalla näädän jätöksiä ja hiihdättämällä apulaisiaan talvella näätien perässä ”komosta komoon”, eli yön yli päiväunipaikasta seuraavaan. Näädän jälkiä näkee harvoin, koska se viihtyy metsässä, liikkuu paljon myös puusta puuhun ja välttelee aukeita alueita. Näätätarinoita ja muuta mielenkiintoista voi lukea Teuvo Hietajärven kirjasta ”Erämaa elää”.
Ehkä avoimuuden lisääminen mhy:n toiminnan suhteen voisi olla paikallaan, imagosyistä ja että valtuustot voisivat paremmin seurata toimintaa. Osa näistä tiedoista on kertomuksissa jo nykyisin, mutta niitä voisi lisätä siltä osin kuin tilastotietoa on saatavilla. Toimintakertomuksessa voisi avata tietoa siitä, mikä on mhy:n markkinaosuus toiminta-alueensa hakkuiden suunnittelussa, kuinka suuri osuus näistä kilpailutetaan, mhy:n osuus hakkuiden toteutuksessa (korjuupalvelu) ja metsänhoitotöissä, kuinka monta toimitussopimusta on voimassa jne. Suoritteiden määriäkin voisi listata; esimerkiksi, kuinka monta kertaa vuodessa hakkuiden suorittamiseen (katkonta, korjuuvauriot yms.) on valvonnassa puututtu. Käsittääkseni mhy on markkinajohtaja hakkuiden suunnittelussa, mutta muissa työvaiheissa kilpailu toimijoiden kesken on tasaisempaa.
Mottimasa: millä tekniikalla pyytävät ketut?
mettämiäs: ”jos/kun tarjouskilpailun voittaja tilittää huimat 5-6€ motille kantorahaa esim. kl-3 :n kesäharvennuksesta” Tässä on tarjouskilpailu mennyt huonosti. Itse sain energiapuusta (koivua) ja ylispuu-koivukuidusta noin kympin kuutiolle. Muita myyntejä minulla ei korjuupalvelun kautta ole.
Ehkä ymmärsin väärin, kun ajattelin, että mettämiäs halusi mhy:n kilpailuttavan metsänhoitotyönsä, mutta se taisikin olla aloittaja joka haikaili sen asian perään. Pahoittelut. En ole kuitenkaan sitä mieltä, että mhy:n pitäisi pidättäytyä puukauppojen kilpailuttamisesta ja valvonnasta. Se on metsänomistajan arvokkain palvelu. Jos joku kokee korjuupalvelun tarjoukset ongelmaksi, ne voidaan sulkea pois kilpailusta.
Ehdotus sulle mettämiäs: järjestä Metsälehden nimimerkkitapaaminen ensi kesänä, niin saat viikonlopun verran ilmaista ja asiantuntevaa neuvontaa. 🙂
Eikös julkiset laitokset ota vapaaehtoisia muun muassa vanhusten kanssa seurusteluun tai ulkoiluttamiseen. Ystävätoimintaan pääsee järjestöjen tai kurssien kautta.
Mhy-laissa on säädetty siitä, mihin metsänhoitomaksutuloja saa käyttää. Veteen piirretty viiva käytännössä, mutta periaatteessa sillä saa ainakin tarpeellista ilmaista neuvontaa, kursseja ja kesätapahtumia. Aidosti kilpailevia yksityisiä metsäpalveluyrittäjiä on myös olemassa. Jokainen valitsee makunsa mukaan. Käytännössä moni varmaan asioi mielellään tutun metsäasiantuntijan kanssa, joka tuntee metsäsi, vaikka palvelu ei sillä tavoin halvimmaksi tulekaan.
UPM tehnyt hyvää tulosta. Milloinkahan voitto alkaisi näkyä kuitupuun hinnassa?
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005546485.html
Tasa-arvo kohenisi sillä, jos vanhempainvapaiden kustannukset jaettaisiin kaikille työnantajille. Nyt naisten työnantajat maksavat enemmän. Ehkä tässä on osasyy naisten alempiin palkkoihin.
Lukemalla ja tekemällä oppii. Kuten mainitsin, Mhy:ltä ja firmoilta saa ilmaista neuvontaa metsäkäynneillä, kun ne haluavat sitouttaa juuri heidän palvelujen käyttäjiksi. Metsäkeskus ja Mhy järjestävät kursseja. Aloittaa voi vaikka Metsäkustannuksen julkaisemista oppaista, Metsänhoitokortistosta ja Tapion metsänhoitosuosituksista.