Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jovain: kyllä jossain määrin voi pitää paikkansa. Suurin muutos hakkuukäytännöissä tosin tapahtui jo 1950- ja 1960-luvuilla, kun harsinnoista siirryttiin tasaikäiskasvatukseen. Verotuksen siirtymäajalla avohakkuupinta-alat olivat liki 200 000 hehtaaria ja ovat sen jälkeen olleet hieman pienemmät.
Taimikko ei ole kummankaan yleisen myyrälajimme suosikkielinympäristö, vaan metsämyyrä viihtyy varttuneessa metsässä ja peltomyyrä avoimemmilla ruohoisilla alueilla. Kun myyräkanta on korkealla, kummatkin joutuvat etsimään elinpiiriä myös taimikoista. Tämä ilmiö eli myyräkannan rajut vaihtelut voidaan ehkä estää rauhoittamalla myyränsyöjät, koska petouhkan alla ”myyrät rajoittavat liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä” (suora lainaus).
https://extranet.tekes.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=o_myonto_htm1&IBIAPP_app=openraho
Tuolta voi hakea myönnettyä rahoitusta toimialoittain. Kyllä tuota aluskasvillisuutta varmasti on, ja lisää tulee, kun tulee lisää kysyntää puupohjaisille tuotteille.
Hannu Jauhiaisen Metsäverokirja 2018 s. 36-37. Metsätalouden matkakulut voidaan vähentää myös todellisten kulujen mukaan. Huom. että km-kulu lasketaan arvonlisäverollisista hinnoista. Kulujen arvonlisäveroja ei voi vähentää alv-verotuksessa jos ajoneuvolla on vähänkin yksityisajoa. … Jos ajoneuvo kuuluu metsätalouden kalustoon, silloin kilometrikohtaista laskentaa ei tarvitse käyttää, vaan kaikki auton kulut voi laittaa metsätalouden menoihin ja niihin sisältyvät arvonlisäverot ao. kirjanpitoon. Yksityismenojen osuus on vähennettävä tässäkin. Lienee helpointa kuitenkin laskea km-menot tuossakin tapauksessa. Auton kanssa pitää siis olla tarkkana, helposti menee ns. ’metsään’.
