Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Reima Ranta pitäisi ehdottomasti saada mukaan mhy-valtuustoon, jos et jo ole. Toimintaa koetetaan kehittää markkinatalouden pohjalta. Mielestäni ei kannata heittää pesuveden mukana kaikkia vanhoja rakenteita, vaan korjata niitä. Lähitulevaisuuden haaste mhy-kentässä ovat taloushallinnon ja logistiikan tietojärjestelmät, joiden uusiminen on kallista.
Hyvät kirjoitukset aamupirteiltä jees h-v:ltä ja Tolopaiselta! Peukut ylös molemmille. Yhtä ominaisuutta Paavossa arvostan: hän on antanut kauniisti kiitosta Vuokko-vaimolleen. Kun vain hänellä riittäisi viisautta myös huomaamaan, että aikansa politiikassa on ohi, ja eläkepäivistäkin kannattaisi nauttia kun on vielä terve.
Renkaista vielä! Opin kuukkelista mm. sen että tuumakokoa saa muuttaa tuuman verran ja leveyttä 30 mm verrattuna rekisteriotteen kokoihin.
Leveät renkaat liukuvat lumen ja sohjon päällä, kun taas kapeat renkaat pureutuvat kovaan alustaan. Talvella kapeat renkaat ovat siis turvallisemmat.
https://www.euromaster.fi/kuluttajat/renkaat/yleista_tietoa_renkaista
Mitä leveämmät renkaat sitä helpommin niillä joutuu vesiliirtoon. ”Veden täytyy poistua sivuille ja mitä leveämpi rengas on sitä enemmän on poistettavaa. Leveys vaikuttaa merkittävästi vesiliirtoon. Kapea rengas poistaa vettä parhaiten.”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nama-renkaat-ammattilainen-jattaisi-kauppaan/PYgwY7Y7
”Mitä pienempi on ns. jousittamaton massa, sitä parempi.” Alustan keston ja polttoaineen kulutuksen kannalta keveämmät pyörät ovat paremmat. Siis pienemmät tuumakoot, kapeammat renkaat ja aluvanteet.
http://yhteiso.nokianrenkaat.fi/blogit/hyva-artikkeli-turun-sanomissa-renkaiden-leveydesta
Summa summarum: talvirenkaat kannattaa ottaa tuuman pienemmillä vanteilla, että saa auton alle hyvin mahtumaan korkeaprofiilisemmat, kesärenkaita kapeammat renkaat – kitkat tai nastat oman tarpeen mukaan. Ja lisäksi välttelee lätäköissä ajelua, eritoten jos on ne leveät kesärenkaat alla.
Mistä kumpuaa käsitys, että urea olisi kielletty metsäkäytössä? Ongelmia tulee kyllä aineen oston kanssa, kun pitäisi olla ns. kasvinsuojelututkinto:
Ilmeisesti ketun ja näädän perusluonne on myyräspesialisti, mutta ne ottavat toki muutakin kohdalle sattuvaa riistaa. Näädän ravintoa ja muuta käyttäytymistä on meillä tutkinut mm. Erkki ”Susi” Pulliainen; analysoimalla näädän jätöksiä ja hiihdättämällä apulaisiaan talvella näätien perässä ”komosta komoon”, eli yön yli päiväunipaikasta seuraavaan. Näädän jälkiä näkee harvoin, koska se viihtyy metsässä, liikkuu paljon myös puusta puuhun ja välttelee aukeita alueita. Näätätarinoita ja muuta mielenkiintoista voi lukea Teuvo Hietajärven kirjasta ”Erämaa elää”.
Ehkä avoimuuden lisääminen mhy:n toiminnan suhteen voisi olla paikallaan, imagosyistä ja että valtuustot voisivat paremmin seurata toimintaa. Osa näistä tiedoista on kertomuksissa jo nykyisin, mutta niitä voisi lisätä siltä osin kuin tilastotietoa on saatavilla. Toimintakertomuksessa voisi avata tietoa siitä, mikä on mhy:n markkinaosuus toiminta-alueensa hakkuiden suunnittelussa, kuinka suuri osuus näistä kilpailutetaan, mhy:n osuus hakkuiden toteutuksessa (korjuupalvelu) ja metsänhoitotöissä, kuinka monta toimitussopimusta on voimassa jne. Suoritteiden määriäkin voisi listata; esimerkiksi, kuinka monta kertaa vuodessa hakkuiden suorittamiseen (katkonta, korjuuvauriot yms.) on valvonnassa puututtu. Käsittääkseni mhy on markkinajohtaja hakkuiden suunnittelussa, mutta muissa työvaiheissa kilpailu toimijoiden kesken on tasaisempaa.
