Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin Rinne kovin epätoivoinen on, kun sdp on toiseksi suosituin puolue. Jos hallitus sössii soten, saattaa olla eduskuntavaalien jälkeen jopa pääministeri.
Aarre-lehden veroliitteessä käytetään mo:n oman työn hintana: hakkuu rapiat 12 euroa ja lähikuljetus rapiat 2 euroa per motti, yhteensä noin 14 euroa. Kun tienvarsihinta (hankintahinta) on puunhintatilaston mukaan 28-30 euroa, ja kuidun pystykauppahinta 11-19 euroa, niin tuosta erotuksesta voi laskea palkan. Työpalkka on 10-18 euroa/m3, pienin päätehakkuukuidulla ja pikkutukilla, suurin ensiharvennusleimikossa. Jos teettää ajon ulkopuolisella, jää vastaavasti vähän vähemmän käteen. Tukin hakkuuta ei kannata tehdä itse, kun hakkuupalkkaa ei saa lainkaan (pystyhinta = hankintahinta).
Kitkoilla onnistuneesti jo 27 vuotta. Ainut tilanne, jossa en ole uskaltanut kitkoilla lähteä liikenteeseen, oli Konneveden hiekoittamattomat soratiet keväällä; puhdasta jäätä reunasta toiseen ja matkalla kohtalaisen isoja mäkiä. Äitini kutsui tätä keliä nimellä ’tiiaisen piä’.
Tuosta linkistä saattaa näkyä rakentamani auto:
Luultavasti odotan että näitä tulee vaihtoon, että kalleimmat kilometrit on ajettu pois. Uusissa autoissa on kyllä hienoja varusteita, esimerkiksi sähkösäätöiset, muistilla varustetut etupenkit, ja lämmitys sekä etu- että takaistuimilla (14-way electric heated, memory front seats with heated rear seats).
Sanooko TM siis, että täällä etelässä – kun niitä vesikelejä talvella riittää – pitäisikin olla nastarenkaat? Aika mahdottomalta tuntuu, kun ne rouhivat paljaan päällysteen haitalliseksi katupölyksi ja jokavuotinen uusiminen maksaa maltaita. Ehkä on parempi, jos ajamme kitkoillamme edelleen, mutta maltilla.
Täsmennys: metsänomistajan kannalta korjuupalvelu toimii kuin pystykauppa, eli korjuukuluja ei tarvitse itse maksaa, vain kantohinta tupsahtaa tilille. Veroilmoitukseen piti ainakin aiemmin kuitenkin ilmoittaa hankintakauppa, ja mhy:n veloittamat korjuukulut laitettiin kuluiksi. Ehkä käytäntö on muuttunut: jos kuluista ei tule laskua, en tietenkään voi laittaa niitä verotukseen. Miten muilla?
varrio.blogspot.fi
Kun katsoo Värriön luontopäiväkirjaa vaikka päivältä January 22 2018, niin huomaa kyllä ettei kanalintukanta ole huono, ainakin metsoja riittää!. On totta että Värriössä riekon määrän pitkään jatkunut nousu on tasaantunut, mutta ehkä ympäristön kantokykykin jo tulee vastaan, ja lintu- ja petokannat asettuvat tasapainotilaan. Pari viimeisintä vuotta ovat olleet Lapissa epäsuotuisat kevään lisääntymisajan säiden puolesta – ehkä siitä juontaa väliaikainen lintulama, joka kyllä näkyi myös eteläisessä Suomessa. Laman suuruus on perin suhteellinen, kun linnut kukoistavat puiston sisällä verrattuna Värriön ulkopuoliseen alueeseen.
Tutkimus on päätynyt sellaiseen näkemykseeen, että myyräkannat vaihtelevat paljon, mikäli niihin erikoistuneet spesialistipedot kuten lumikko ovat valtalaji, ja vähemmän, jos alueella on runsaasti myös yleispetoja kuten kettua ja näätää. Ravintoverkon monimuotoisuus vaikuttaa myös, eli kuinka paljon myyränsyöjiä kaiken kaikkiaan on ml. kärppä ja petolinnut. Taudit, stressi ja loiset vaikuttavat myös tiheän myyräkannan pudottajina.
Käsite pienpeto on harhaanjohtava. Olisi parempi puhua keskikokoisista pedoista (mesopredators) kun tarkoitetaan kärppää suurempia eläimiä. Ravintoketjun huippupedot ovat tietenkin myös tarpeellisia.
Tuota joo. Ehkä en osannut asettautua yksittäisen maallikkometsänomistajan housuihin tilaajan roolissa. Mhy:hän on jo valmiiksi kilpailuttanut metsurit ja urakoitsijat, joilta se tilaa töitä, samoin ovat tehneet yritykset. Jos mo haluaa kilpailuttaa näitä kahta ja ehkä vielä muitakin, pitää toimihenkilön periaatteessa käydä työkohteella, mistä tulee lisäkuluja. Tarjouksen voi tietysti tehdä toimistotyönäkin, mikäli metsänomistaja on osannut määritellä tilattavan työn riittävän tarkasti. Ellei metsänomistaja itse kykene työn määrittelyyn, hän tarvitsee apua jo tähän vaiheeseen. Jotenkin menisin Timpan linjoille: jos vastapuolella on metsäammattilainen, saa asiantuntevat ehdotukset ja työt suunnilleen samalla hinnalla riippumatta toimijasta. Merkittäviin säästöihin pääsee käsiksi vasta kun osaa itse määritellä tehtävän työn ja tekee itse työnjohdon. – Jos tietoa ei ole, voi mennä kursseille ja lukea oppaita.
Yhdistetty kulutus 150hv diesel-nelivetomallissa 5.6 litraa sadalla ei ole huono. Päästöt saa alas biodieselilläkin, ei pelkästään sähköllä ja biobensalla. Jossain jutussa muuten sanottiin että sähkömalli I-Pace olisi tulossa myöhemmin tänä vuonna.
Juuri noin, Visakallo. Metsänhoito vaatii erikoisosaamista, jota saa käyttöönsä metsäammattilaisilta, jos ei itse alaa hallitse, esimerkiksi puun ostajilta tai mhy:ltä. Jos tietää mitä haluaa tilata ja kykenee tekemään työnjohdon itse, silloin voi ostaa palvelun metsäpalveluyrittäjältä. Mettämiäs, tarkoitin siis että puukaupan kilpailutus vaatii erikoisosaamista. Metsänhoito tietenkin myös, mutta metsänhoitopalvelujen kilpailutus ei.
