Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hieno kartta, kiitos Rane2 linkistä. Vielä olisi metsitysmahdollisuuksia Euroopassakin.
Olen ihmetellyt samaa kuin KT. Sen sijaan hiilensidontakorvauksia voitaisiin alkaa myydä. Esimerkiksi ihmiset voisivat korvata lentojen päästöt maksamalla metsänomistajille hiilensidontayksiköistä. Tässäkin pitäisi tosin sopia kuinka kauan metsä pitää olla hakkaamatta maksun jälkeen.
Mielestäni ollaan jo aika lähellä normaalia markkinataloutta. Mhy:tä täällä usein syytetään siitä, että yhdistyksen oma korjuupalvelu olisi paremmassa asemassa puukaupan kilpailutuksessa, mutta todisteita vilunkipelistä ei ole vielä kukaan esittänyt. Vaikka tietojen vaihtoa esiintyisi, en pidä tätä kovin suurena ongelmana, koska metsänomistajahan päättää, kenen tarjouksen hyväksyy. Jos taas haluaa tietää, mitä puunkorjuu maksaa, voi valita korjuupalvelun tarjouksen tai teettää korjuun itse. Ei ole mitään pimitystä, kun hinnat saa selville urakoitsijoilta kysymällä.
Tässäpä teille kysymys: jos ison haavan kaataa ja ruiskuttaa kannon heti perään glyfosaatilla, jäävätkö juurivesat muodostumatta? Aloittajan tekstistä voisi päätellä, että jäävät. Mikäli vastaus on ei, siis edelleenkin muodostuvat, silloin kannattaa iso haapa ensin kaulata, ja vasta ne uudet juurivesat myrkyttää (isommat ensin kaataa ja sitten kannot myrkyttää). Kaulaaminen estää paitsi lehtivihreän, myös yhteyttämistuotteiden kulkemisen juuriin, joten ne näivettyvät ravinnon puutteeseen. Nilassa nesteet kulkevat pääasiassa alaspäin (sokerit) ja puuaineessa ylöspäin (vesi). (Paitsi mahla-aikana nilassakin ilmeisesti ylöspäin, jotta saadaan varastoidut lehtivihreät lehtiin.)
Irtoaisiko kuori helpoiten mahla-aikaan ennen lehtien puhkeamista? Apuna voi tarvittaessa käyttää moottorisahaa, mutta sillä kuopaisee varmaan helposti liian paksun kerroksen.
Kaulaamalla eli hitaasti näivettämällä, niin että ei heti kuori koko runkoa ympäri. Onko muilla antaa tarkempia ohjeita: kuinka paljon kuorta pitää poistaa/jättää ja kuinka pitkäksi aikaa?
Muistaakseni poistot eivät vanhene, mutta jos on muita tuloja, ne kannattaa tietenkin käyttää heti hyväksi. Nyt tienattu euro on arvokkaampi kuin vuosien päästä tienattu euro.
Tolopainen on muuten täysin oikeassa, mutta pieni korjaus tutkimusrahoitukseen: Lauri Vaara käsittääkseni aloitti tutkimuksen vasta vuonna 1992 jäätyään eläkkeelle Tapiosta. Hän on väitellyt kahdesti, kerran 71-vuotiaana ja toisen kerran 86-vuotiaana. (Lauri, korjaa jos meni vuosiluvut väärin.)
https://yle.fi/uutiset/3-6532166
http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/laurivaara
Veikkaan 5: kokonaispinta-ala – järvet = maapinta-ala.
Gla kirjoitti hyvin. Laskelmista toiset koskevat korkean hirvieläinkannan aiheuttamia todettuja haittoja, ja toiset saamatta jääviä tuloja. Kasvua olisi hyvä saada rutkasti lisää, jos esim. 88 prosenttia tekstiileistä (öljypohjaiset polyesterituotteet ja puuvilla) pitäisi saada korvattua puupohjaisilla tuotteilla tai vaikka vain osa siitä. Jonkun verran lisäkasvua pitää jättää hiilinieluksikin että pysytään EU:n kanssa sovussa.