Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kantohintatilaston mukaan ensiharvennuksen pystykauppahinta liikkuu 11-12 euron välillä motilta. Itse sain mhy-välitteisestä energiapuun hankintakaupasta 10 euroa/m3 mutta siihen sisältyi tukea. Kyllähän tuo kuulostaa, että kohde on ollut vaikea korjattava, kun kantohintaa ei ole jäänyt edes 10 euroa kuutiolle. Jälkiviisaasti: olisiko kannattanut ennakkoraivata ja antaa puiden lihoa ennen hakkuuta?
”Prosessi on kallis ja energiahyötysuhde on huono.” Tuossahan ne syyt on lueteltu. En tiedä onko Pekka Kaupin ja VTT:n Nils-Olof Nylundin ajattelussa ristiriitaa vai ei, mutta ajattelin koettaa ottaa selvää.
P.S. Olen siirtynyt biopolttoaineaikaan: ensimmäinen tankki Neste MY:llä täytetty! Hinta oli 1,499 euroa litralta.
Minusta asiassa auttaisi, jos hirvitalouden pohjaksi otettaisiin kestävän käytön periaate, eli sen on oltava ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kestävän tason määrittely tapahtuu nykyisin sidosryhmäkuulemisessa, jonka tuloksena saadun tavoitekannan tason olisi oltava riistakeskusta velvoittava, jos nykyisellä systeemillä halutaan jatkaa.
Tässä vielä suomeksi raportti, jossa on pyöritelty autojen päästöasioita oikein urakalla!
http://www.transsmart.fi/files/248/Tutkimusraportti_VTT-R-00752-15_liitteineen.pdf
MT liikenteen päästöistä:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.220682
Joutunemme hyväksymään sen tosiasian, että mikäli liikenteen päästöjä halutaan nopeasti alentaa, joudumme siirtymäaikana käyttämään myös puupohjaisia biopolttoaineita. Kuten jo aiemmin jo linkitin (Moottori-lehden juttu), VTT on tarkastellut pienemmän keskiluokan autojen päästöjä kokonaisvaltaisesti (well-to-wheel) aina energian lähteen ja kuljetuksen päästöistä auton käytön päästöihin saakka. Kotimaisista jätteistä jalostettua biodieseliä käyttävän auton hiilidioksidipäästö on VTT:n laskelmien mukaan 17 g/km, puupohjaisella biodieselillä 5 g/km, biokaasuautolla 32 g/km, oljesta valmistetulla korkeaseosetanolilla 49 g/km. Sähköauton hiilidioksidipäästö on 28 g/km Suomen keskimääräisellä sähkön tuotantotavalla. Niin sanotulla marginaalisähköllä täyssähköauto päästelee 80 g/km. Marginaalisähköllä tarkoitetaan kulutushuippujen aikaan tuotettua sähköä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että lataushybridi päästää 67 g/km Suomen keskimääräisellä sähköntuotantotavalla. Sähköauton päästö voi olla jopa 0 g/km, jos kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä (aurinko-, tuuli- ja vesivoima). (Lataushybridille kai oletetaan, että osan aikaa ajetaan fossiilisilla. Sähköauton päästöksi pitää toki aina huomioida auton ja erityisesti akun valmistuksen ja kierrätyksen päästöt.)
Keskikokoisen tavallisen bensiiniauton well-to-wheel-hiilidioksidipäästö on 139 g/km, tavallisen dieselauton 102 g/km ja maakaasuauton 119 g/km. Näihin verrattuna biopolttoaineet tarjoavat edellä kerrottujen VTT:n laskelmien mukaan todella merkittävän päästövähennyksen.
Itse laittaisin uusiutuvan energian 300 miljoonan euron tukipaketista osan biokaasulaitosten perustamiseen (tukee myös ravinteiden kierrätystä) ja osan uusiutuvan energian t&k-toimintaan.
Summa summarum. Kun siirtyy jätebiodieseliin, päästöt alenevat jopa 80 prosenttia, jopa enemmän kuin siirryttäessä biokaasuun. Kun Neste MY -uusiutuva diesel kerran käy kaikkiin dieselmoottoreihin, niin puupohjaista biodieseliä odotellessa alan tankata sitä. (Säästyy kaasukonvertoinnin vaiva ja kulut.) Tätä polttoainetta löytyy Nesteen infosivujen mukaan jo Helsingistä, Espoosta, Turusta ja Tampereelta!
Päätehakkuiden pinta-ala ei ole noussut viime vuosina, mutta kasvatushakkuiden pinta-ala on:
Jos verrataan hakkuupinta-alaa tuottavan metsämaan pinta-alaan joka on rapiat 20 miljoonaa hehtaaria, saadaan tulos että vuosittain tästä harvennetaan noin 2,5 prosenttia ja uudistetaan noin 0,75 prosenttia. Uudistushakkuu toistuisi tällöin noin 133 vuoden välein. Todellisuudessa kyllä useammin, koska osa metsistä on talouskäytön ulkopuolella tai ei uudisteta. Esimerkiksi kaikki suojelualueet, erityiskohteet ja rantametsät. Jos arvattaisiin vaikka, että näitä olisi kolmannes tuottavasta metsämaasta, jäljelle jäisi 14 miljoonaa hehtaaria. Uudistushakkuiden osuus nousisi 1 prosenttiin, keskimääräinen kiertoaika lyhenisi 100 vuoteen ja kasvatushakkuiden osuus nousisi 3,6 prosenttiin.
Yhteen laskien, talouskäytössä olevasta metsäpinta-alastamme käsitellään vuosittain pyöreästi noin 5 prosenttia. Onko paljon vai vähän? 10 vuodessa kertyy jo 50 prosenttia ja 20 vuodessa 100 prosenttia, ts. kerran 20 vuodessa käydään joka paikassa.
Mitä vaikutuksiin tulee, nehän ovat marjasatojen osalta sekä plus- että miinusmerkkisiä. Mustikka kärsii metsien tihentymisestä ja uudistamisesta, karpalo ja lakka ojittamisesta, mutta sen sijaan vadelma ja puolukka hyötyvät. Lintuihin vaikutukset tuntuvat varmasti enemmän elinympäristöjen pysyvän muutoksen kuin suoran pesien tuhoutumisen kautta, ja riippuvat samoin kuin marjojen kohdalla lajista. Esimerkiksi varislinnut hyötyvät metsien pirstoutumisesta ja tikat kärsivät lahopuun vähenemisestä.
