Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Liian kallis palsta röörillä tarjolla, ellei sitten kuitupuu muutu lähivuosina tukkipuuksi. Eikö odotettavissa olevien hakkuutulojen per 20 vuotta pitäisi olla vähintään palstan ostohinta, jos hakkuutulo per vuosi olisi esim. 5 %? 10 vuodessa tulee 50 % ja 20 vuodessa 100 %. Tuosta kun vähentää kulut ja lisää puuston kasvun, jää vielä kohtuullinen korko investoinnille. Vai miten laskette, mikä kohde kannattaa ostaa?
Tuolta näkyy, mitä aloitteita edustaja Eestilä on kautensa aikana tehnyt. Eivät liity metsästyspolitiikkaan:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1094.aspx
Sen sijaan Päivi Räsänen on äskettäin kysynyt hirvikannan hoidosta:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_433+2017.pdf#search=hirvikanta
Eikö ole kuitenkin parempi että tuo mhy:n toimeen panema kilpailutus on olemassa kuin ei kilpailutusta lainkaan? Korjuupalvelun olemassaolo on myös hyvä asia, jos leimikkoa ei muuten saa kaupaksi. Moni pieni ja huono ensiharvennusleimikko menee siinä samassa mhy:n toimitussopimusvirrassa monen muun myyjän kanssa. Eihän korjuupalvelulle ole pakko myydä, jos epäilee kilpailutuksen epäreiluutta, tai voinee jopa laittaa ehdoksi, että korjuupalvelu ei saa kilpailutukseen osallistua (?).
Mittauksiin liittyen, olen ollut havaitsevinani, että Maanmittauslaitoksen ilmakuvat ovat ainakin osittain tuoreempia kuin esimerkiksi Google Mapsin satelliittikuvat.
Miten sitten tulevaisuudessa mitataankaan, olisi hyvä jos se voitaisiin tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Nyt kun kerran meidän metsänomistajien metsävaratieto on kaikkien saatavilla, olisi kai kaikkien osapuolien etu, että se olisi mahdollisimman hyvin ajan tasalla.
Rane2:lle jälleen sapiskaa: otsikko saisi olla vähän informatiivisempi ja pelkän linkin jakaminen ei auta sekään. Tässä uutisessa oli siis kyse siitä, että metsänomistajia ei ole otettu neuvottelupöytään metsäkoneiden tuottaman mittaustiedon soveltamisessa. Kyllähän se auttaisi kovasti metsaan.fi-tyyppisten palveluiden ajan tasalla pitämisessä, jos esimerkiksi hakkuun yhteydessä leimikko mitattaisiin ensin tarkasti ja sitten siirrettäisiin pilvipalveluun tieto siitä, mitä kuviolle jäi hakkuun jälkeen pystyyn.
Metsäyrityksen omalta kannalta on varmasti järkevä tuo rakenne, että eri tuoteryhmät ovat eri tytäryhtiöissä. Niiden seuranta ja kehittäminen on varmasti ketterämpää, jos tietty liiketoiminnan osa-alue käsitellään yhtenä pakettina. Toki siellä on mahdollisuuksia veronkiertoonkin, esimerkiksi lainoituksen tai ulkomaisten holding-yhtiöiden avulla, mutta jos tällaisia on, ne pystyy tarkkanäköinen lukemaan taseesta ja tilinpäätöksestä. Verottajakin pystyy ja haluaa onneksi nykyisin jo enemmän puuttua näihin.
Jätkä: kommenttini liittyi Glan pohdintaan erilaisista renkaista: ”Alltrack- ja Scout-versioissa on korotusta lisätty 225/45-18 rengastuksella, jossa halkaisija on 28 mm vakiona olevaa 205/55-16 suurempi eli tuo 14 mm lisää maavaraa.” Pyrin itse käyttämään ainakin talvirenkaana mahdollisimman korkeaprofiilisia renkaita mitä ko. mallin repertuaarista löytyy, koska ovat mukavammat ja ehkäpä myös lumikeleillä turvallisemmat.
