Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Veikkaan että kunhan biotalous pääsee kunnolla vauhtiin ja kaikelle puulle on käyttökohde, kannattavuus paranee, mutta onko meillä kärsivällisyyttä odotella sitä – ja ylisuuren hirvieläinkannan alenemista.
Otetaan pojat vielä neljäs: runkohinnoittelu.
Nyt oli juttua Englannista; jokivesissä havaittiin merkittäviä määriä neonikotinoideja, joista voi olla haittaa vesieliöille. Maassa aiemmin levinneet vieraat aineet säilyvät vielä pitempään. Kaikkia luontoon kuulumattomia aineita pitäisi käyttää harkiten, kun pitkäaikais- ja yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan ole tutkittu, ainoastaan väliön myrkytysvaikutus (eläinkokein).
YLEn em. uutisesta: ”Uuden sukupolven biopolttoaineilla… tuotanto on toistaiseksi niin vähäistä, ettei niillä pystytä nopeasti nostamaan uusiutuvien osuutta liikenteessä. … Komissio on huolissaan myös siitä, että investoinnit uusiutuviin energianlähteisiin ovat pudonneet alle puoleen vuodesta 2011.” Jaa miksiköhän? Komissio jahkailee kestävyyskriteerien kanssa. Ennen kuin ne varmistuvat, ei uskalleta investoida.
Juuri noin kuin Puuki esittää: hiilenpäästömaksuilla voidaan helposti rahoittaa EU:n viherryttäminen.
Keskustelu jatkuu…
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.217758
Jospa se hirvi stressaantuu ajotilanteessa ja lihan laatu heikkenee sen vuoksi.
Miten se muuten hakkuukoneella menee: kuskin pitää valita jokaisen puun kohdalla puulaji, muuten ei mene tilitys oikein. Tuo havukuitujen lajittelemattomuus on huono asia, jos pitää saada tarkistusmitta.
Näin on. Jopa joissain ympäristöjärjestöjen kommenteissa oli havahduttu siihen, että tämä laskentamalli ei kannusta hiilinielujen lisäämiseen. Ei Suomessa eikä EU:ssa. (Tunnustan, että lainasin mietelmäsi MaalaisSeppo Mikko Tiirolan FaceBook-sivulle, mutta mainitsin kyllä lähteen.)
Eiköhän Äänekosken tämänhetkinen puupula johdu pääosin heikoista korjuukeleistä. Äskettäinen 40 cm lumipyry roudattomaan maahan ei ainakaan helpota tilannetta. Normalivuonna ei pitäisi olla ongelmaa.