Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Moottori-lehdessä (12/2017) vertailussa Skoda Kodiaq ja Peugeot 5008. Tulos: hyvin tasaveroiset. Voisikohan tästä päätellä, että edellisten pikkuveljet Karoq ja 3008 ovat samoin tasavahvat?
Samaisessa lehdessä on myös biopolttoainevertailu. Siinä väitetään että biodiesel olisi kaikista vähäpäästöisin polttoaine, jopa parempi kuin sähkö. Tulos riippuu aina siitä mitkä ovat laskennan lähtöoletukset, mutta hämmästyin että näinkös tämä menikin. Perusteellisen jutun lähtöaineistona on mm. VTT:n raportti ”Henkilöauton Well-to-Wheel -hiilidioksidipäästöt”.
Asuntorahastoissa laskettiin teoreettista arvonnousua vuotuisiin tuottoihin ja sitä kai jopa maksettiin ulos osinkoina. Metsärahastot kai laskevat rahaston arvon puustopääoman ja rahapääoman vuotuisina muutoksina (kasvu + myynnit). Jos rahasto ei ota koko ajan uusia osakkaita, se ei ole pyramidi vaan pyörii omillaan. Kertokaapas, miten metsärahasto voi tehdä voittoa myymällä metsänsä: joko ostohinta tai myyntihinta on silloin vinksahtanut? Ovatko muuten rahastot oikeutettuja metsävähennykseen?
Kiitos WM linkistä. Pääosin puuta heinää vaikuttaisi olevan tämä Granlundin kirja. Tapiola-blogiakin pitää lukea kriittisesti, vaikka kirjoittajat näyttävät susien kohdalla kyllä osaavan asiansa. Sen sijaan esimerkiksi Heikki Simolan tutkimuksista kertova blogikirjoitus ei osu kovin hyvin maaliin. Metsistäkin on oma manifestinsä, ei kovin paljon omaperäistä asiaa siinäkään.
Väitteeseen ”susi on supikoiran pääasiallinen saalistaja” arvelisin, että meillä numeroiden valossa pääasiallinen saalistaja lienee ilves, koska niitä on luonnossa kertaluokkaa enemmän kuin susia: susia on korkeintaan satoja, ilveksiä sentään muutamia tuhansia.
Kirjoituksessa puhutaan Erkki ”Susi” Pulliaisen vanhoista synneistä. Mitähän ne ovat, siis Granlundin mielestä? Ehkä tässä viitataan Pulliaisen susiaiheiseen väitöskirjaan ja susia puolustaviin kannanottoihin.
Kytäjän kartanossa ainakin on käynnistelty metsästysturismia. Vajaan 5000 hehtaarin metsästysalueella monenlaista jahtia tarjolla: http://www.kartanonriista.fi.
Valkohäntäkaurista on wikipedian mukaan siirretty paitsi Suomeen, myös Tsekkiin ja Uuteen Seelantiin.
Jos joillakin alueilla siirrytään metsätaloudesta riistatalouteen, jolla ainakin minä ymmärrän joko lihantuotannon maksimointia (tätähän on jo useassa paikkaa tehtykin) tai metsästysmatkailua, silloin tuo äärimaltillinen linja ei enää riitä, vaan metsänomistajan olisi saatava sama tulo kuin ko. alueen metsätalouskäytöstä. Käyvän vuokratason kokoon saaminen ei liene ongelma siinä vaiheessa kun alueelle tuodaan ulkomailta turisteja. Tämä ei kuitenkaan ole ratkaisu koko Suomen hirviongelmaan, vaan turistialueet pitäisi vuokrata erikseen, mahdollisesti aidata, ja niillä sallittaisiin korkeampi metsästettävä kanta.
Tätä keskustelua seuratessa tulee mieleen metsänhoito, perinteinen vastaan peitteinen menetelmä! Kukin tehköön mieleisellään tavalla omien tarpeidensa mukaan. Minua rupesi harmittamaan, kun kaksivetoisilla autoilla jäin useasti maalla ajellessa lumeen kiinni. Kantapään kautta opin arvostamaan nelivetoa. Opin senkin, että auraamattomilla sivuteillä kannattaa mäkeä alas tulevat päästää menemään ensin, niin kumpikaan ei joudu menemään ojan reunalle paksuun lumeen, ja jos ylämäkeen tarvii vauhtia, niin on turvallisempi ajaa keskellä. Ojassa olen tosin käynyt auton kanssa vain kerran nuorena. Nykyisin sitä pärjäisi jo kaksivetoisella, kun talviajoa auraamattomilla sivuteillä on enää harvoin, mutta Keski-Suomen metsäteiden mäkimaastoissa neliveto on joskus kesälläkin hyvä, kuten meillä päin kylässä käyneet nimimerkit tietävät. Pahin keli oli varmaan yhtenä talvena välillä Istunmäki – Vesanto, kun Skodakin kahlasi mahaa myöten lumituiskussa, mutta vielä mönki perille. Liikkeellä ei ollut sinä aamuna muita kuin minä ja puutavararekat. Nimimerkillä ”naisautoilija”.
