Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsä tuottaa 50-200 euroa vuodessa alueesta riippuen. Tätä luokkaa pitäisi olla korvaus riistataloudesta, jotta siihen kannattaisi siirtyä, koska noilla alueilla metsänkasvatus kävisi mahdottomaksi, eli siitä ei enää saisi tuloja . Riistataloutta voitaisiin harjoittaa Kytäjän kartanon tyyliin, mutta vain jos tila on aidattu.
Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseura sai omakustanteisessa helikopterilaskennassa maaliskuussa 2016 tulokseksi 12,9 hirveä tuhannelle hehtaarille. Laskennan suorittivat samat lentäjät, jotka tekevät laskentoja Luonnonvarakeskukselle. Seura valitti Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle viime vuonna saamastaan hirvilupamäärästä. Noin 5 000 hehtaaria kattava seura haki 20 ja sai 7 lupaa. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.215834
Ihailtavaa toimintaa metsästysseuralta ja laskijoilta! Noilta muilta tahoilta ei niin ihailtavaa. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä tuolle alueelle oli asetettu jäävän kannan tavoitteeksi.
Nisäkästutkimuksessa näkyy kovasti yleistyvän inventaario riistakameroiden avulla. Muissa maissa kun ei ole käytössä ilmaista lumijälkien laskentaresurssia (metsästäjiä) eikä välttämättä ole luntakaan. Voisikohan näitä jotenkin hyödyntää jäävien hirvien määrän laskennassa? Niitä voisi asentaa vaikkapa kohti nuolukiveä. Youtubesta löytyy videoita.
Planter on tehnyt taas hyvää salapoliisityötä! Noin siellä tosiaan lukee, ”tarpeen tarkastella myös metsämaan osuutta”. No, mielestäni tarkastelusta ei ole hyötyä, ellei jäävien hirvien määrää myös tilastoida ja julkaista kullekin alueelle niiden todellista ravintoresurssia eli metsämaan pinta-alaa kohti. Vai ajatellaanko niin kuin porotaloudessa, että kaikki maa-ala on luvallista laidunta? (Poropuolellahan tämä tarkoittaa nykyisin myös ihmisten piha-alueita. :-0)
Kustannustietoinen puuntuottaja välttää turhia kustannuksia. Siksi olisi hyvä jos pystyttäisiin tunnistamaan ne tilanteet, joissa kunnostusojitus ei ole tarpeen, ja jos siihen lähdetään, osattaisiin tehdä kunnostusojitus riittävänä mutta sitä ei tehtäisi turhan voimakkaana. Yksi huomioitava näkökohta ovat turvemaiden korjuuolot. Ilmastonmuutos tulee lyhentämään routa-aikaa ja suurempi osa sadannasta tulee vetenä. Korjuuta joudutaan tekemään useammin sulan maan aikaan. Koneyrittäjillä on uusia telaratkaisuja, jotka helpottavat tilannetta, mutta pohjaveden pinnan korkeustaso vaikuttaa myös korjuuoloihin.
Ei se yksi äänestys kesää tai talvea tee; hiilinieluvääntö jatkuu vielä pitkään. Hyvä harrastelija kun veit asioitamme tiedoksi. Onhan tämä järjetöntä energian ja työajan tuhlausta kokoustaa viikkokaupalla hiilinielulaskennoista EU:ssa. Senkin ajan olisi voinut käyttää paremmin vaikka suunnittelemalla EU:n joutomaiden metsitysohjelmaa ja sen rahoittamista. Pitäisi varmaan laittaa meidän Mikat asialle: Mika ’St1’ Anttonen ja Mika ’Tulevaisuuden kuusi’ Vanhanen. He voisivat perustaa Mika-Mika -maan Saharaan. 🙂
Molemmat ovat osaltaan oikeassa. Simola siinä, että todelliset päästöt erityisesti turvemailta ovat raportoituja suuremmat, ja Lehtonen siinä, että khk-raportointi on tehty nykyisten ohjeiden mukaan riittävän tarkkana. Suurin eroavaisuus raportoidun ja todellisen välillä tulee käsittääkseni metsänkasvatuskelvottomien ojitettujen turvemaiden päästöistä: turve hajoaa mutta metsä ei kasva.
