Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos jees referaatista! Asiallinen juttu. MTK halunnee välttää jyrkkiä vastakkainasetteluja kuten järkevää onkin kun valtionhallinnon kanssa ollaan tekemisissä. Riistahallinto on jonkinlainen hybridi, kun luottamushenkilöistä koostuvat riistaneuvostot asettavat hirvikantojen alueelliset tavoitteet ja valtion viranomainen eli Suomen Riistakeskus toteuttaa nuo tavoitteet myöntämällä luvat.
Kerro jees lisää. Juttu näkyy vain tilaajille.
Kyseisen metsikön tapaisia esimerkkejä löytyy viljelykuusikoistamme entistä taajempaan. Yksi puiseva, mutta edelleen hyväkasvuinen kuusikko nähtiin Hartolassa tämän kesän nimimerkkitapaamisessa.
Hyvä kirjoitus, Gla. VMI-tulokset näyttävät kiihtyvää kasvua. Jos hakkuita lisätään kovasti nykyisestä, kiihtyminen hidastuu hieman, mutta hirvikannan reipas pienentäminen, hyvä metsänhoito ja jalostettu siemen korvaisivat tämän. Tulevaisuudessa on ehkä mahdollista, että puulla on huomattava kaupallinen arvo myös hiilensidontayksiköinä.
Jos käypkin niin, että alkaa tästä viilenemään, on hyvä olla fossiilisia varastoja mitä purkaa, esimerkiksi turvetta. Säästetään siis niitä! Epäterveellinen ilman saastuminen erityisesti kaupungeissa on toinen syy, miksi kannattaa pyrkiä puhtaisiin energianlähteisiin. Ns. musta hiili eli noki on vielä iso kysymysmerkki; miten paljon se nopeuttaa jäätiköiden sulamista, kuinka paljon merien pinta nousee ja miten kuivaa tulee vuoristoista valuvasta vedestä riippuvaisissa maissa.
Tekisin boorilannoituksen erikseen nestemäisellä boorilannoitteella, koska tuhkassa sen pitoisuus on alhainen. Tuhkaa voi kyllä muuten viedä puille tai omaan pihan istutuksille kalkitukseksi.
Metsäkeskusten viranomaistehtävät ja metsätiedon ylläpito sopisivat hyvin uusiin maakuntiin – siellähän muukin valtion alueellinen viranomaistoiminta ja elinkeinojen edistäminen tulevaisuudessa tapahtuu.
Matti Kärkkäinen kirjoitti juuri tuoreessa Metsälehdessä että kookkaita hieskoivuja ei kannata jättää säästöpuiksi: havupuutaimikkoon tulee hirveästi raivattavaa. Jos sen katkaisee siementämiskyvyttömäksi pökkelöksi, se ei kai ole enää virallinen säästöpuu, vaan kelvollisia säästöpuita pitäisi vielä lisäksi löytyä vähintään se 10 kpl hehtaarilta (sertfiointisääntöjen mukaan).
Tuttuja nimiä löytyy listalta, mutta muutamia isoja metsänomistajia myös puuttuu; lieneekö heillä omistus jo jaettu perheen kesken tai yhteismetsään.
Metsätieteen päivillä muuten kuulin, että metsätilastoja julkaistaan nykyisin myös Metsätieteellisessä Aikakauskirjassa.
Jos ihan tarkkoja ollaan, säästöpuiden pitäisi olla alun perin pystyssä olevia, mieluiten suurehkoja puita, erityisen suositeltavia olisivat metsätaloudellisesti vähemmän arvokkaat järeät lehtipuut. Mitenkähän isot kaulatut haavat, kelpaakohan ne?