Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mihin perustuu Kurki tieto että 1 milj. ha:lla on turve hajonnut? Luin juuri jostain että ojitusalueista jo 3 milj. ha on muuttunut turvekankaiksi. Niihin sisältyy tietysti monenlaista kasvupaikkaa ja sijaintia, mutta voisi olettaa että näillä 3 miljoonalla metaanin päästö on lähes loppunut. Lisäksi hiilen ja typpioksiduulin päästö on alentunut.
Ihme venkoilua: ”kannanhoidollisia lupia ei voida valvoa riittävästi ja metsästyksen vaikutusta susikantaan ei ole esityksessä arvioitu riittävästi”. No höh. Jos susikanta on nopeassa kasvussa ja on jo myös selkeästi suotuisan suojelun tason yläpuolella, kohdistuuko siihen muka suuria uhkia?
Eikö vuotuinen kannanhoidollinen plus vahinkoa aiheuttavien yksilöiden kaatolupien määrä voida säätää vuosi kerrallaan sopivaksi? Ei kai kannanhoidollisen metsästyksen vaikutusta voida arvioida etu- vaan takakäteen, eli vasta kun sitä on kokeiltu ja kokemuksia saatu. Lisäksi kaatojen sijainnit tulevat rekisteriin ja susista saadaan geeni- ym. näytteet. Eiköpä tämä riitä valvonnaksi?
Nostokoukku: tuotetaan lihan sijaan syötäviä kasviksia!
käpysonni: en ole seurannut maatalouskeskusteluja, joten en ole tiennyt hömppäheinäpeltojen ja peltoheittojen mittakaavaa. Noiden osalta maataloustukea tulisi tarkastella: tuki kannattaisi keskittää oikeasti ruokaa tuottaville. Lisäksi erikseen tarpeellinen määrä ympäristötukea esim. perinneympäristöille, mutta ei turhalle hömppäheinälle.
Tuntuisi jotenkin syntiseltä metsittää ruuan tuotantoon soveltuvia peltoja meillä. Käytöstä poistuneet alueet kannattaa tietysti saattaa muuhun käyttöön. Ennallistamiseen kosteikoiksi turvemaat jos turvetta on paksulti jäljellä, ja muut metsäksi.
Viittasin metsityksellä tässä yhteydessä enemmänkin eteläisen Euroopan maihin, joissa voisi olla enemmän mahdollisuuksia. Euroopassahan on paljon maita, joissa metsää on vain noin kolmannes pinta-alasta. Lihan tuotantoa vähennettäisiin, mikä vapauttaisi peltopinta-alaa ja karjan rehujen sijaan tuotettaisiin ruokaa ihmisille. Lannan tai sen ravinteiden kierrätys tulisi järjestää jotenkin.
Voin olla taas hakoteillä (mistähän tämä sanonta tulee?), mutta onko niin, että kiinteistöverotus tuntee rakennuksia kolmessa lajissa: asuinrakennus, lomarakennus, muut. Se että saisi asuinkäyttöön soveltuvan rakennuksen muutettua muuksi, ei taida onnistua, ellei siitä poisteta varustusta kuten liesi. En tiedä mikä on lieden määritelmä tässä kohtaa.
Rakennuksen vähentäminen metsäverotuksessa riippuu käytöstä, ja siihen ei kunnasta tule apua.
Hesarissa vastaava artikkeli:
Bioenergian käyttö lisää hakkuita, mutta EU lykkäsi vaikeita päätöksiä. Euroopan komissio haluaa vauhdittaa biotaloutta. Ongelma on kestävän biomassan riittävyys.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011655026.html
Komissio näkee ongelmina alenevat hiilinielut ja puun kasvavan käytön energiaksi ja yrittää lisätä kiertotaloutta. Mitään isoa ristiriitaa ei todellisuudessa ole: metsävarojen lisääminen auttaa sekä biotaloutta että ilmastotavoitteita yhtä aikaa. Monimuotoisuuden lisääminen onnistuu samalla, jos Eurooppaa metsitetään kotoperäisillä puulajeilla.
Pitää vain vaihtaa keppi porkkanaan, niin alkaa tapahtua. Edelleen odotellaan EU:n kunnollista panostusta metsittämiseen. Maataloustuen uudistus ehkä tarvittaisiin avuksi?
Minä spekuloin ravinnon hankinnan helppouden vaikutuksella ja Makarov reviirien vakiintumisen vaikutuksella suden käyttäytymiseen koiria kohtaan. Molemmat ovat mahdollisia tekijöitä.
Facebookissa tulee vastaan maaseudun asukkaiden vaikeuksia ja pelkoja vähättelevää sisältöä. Esimerkiksi pidetään koirien häkissä pitämistä vastuuttomana. Mikä se vaihtoehto olisi – pitää koira koko päivän sisällä? Hirvikoira tietysti tykkää myös olla perheen lähellä siinä kuin muutkin rodut, mutta vähintään paksuturkkiselle rodulle pitäisi olla antaa talvikarvan aikaan viileä tila (porstua). Meillä otettiin jämpti toisinaan talvella porstuaan kun oli kova pakkanen.
Blogissa luontoväen ajatuksia.
”Myös metsästystilanteessa koiria joutuu suden suuhun, mikä lienee suurin syy sudentappovaatimuksiin. Nimenomaan metsästäjien kivenkovan asenteen vuoksi ristiriita on toivoton: susien pitäisi pysyä metsässä, mutta ei ole mitään niin syrjäistä seutua, missä metsästystä harrastavat ihmiset eivät häärisi, hyvänä esimerkkinä valtion mailla harjoitettu hirvi- ja kanalintujahti. Siis samalla kun erämaisilta seuduilta vähennetään susien luontaista ravintoa, vaaditaan, että sudet ymmärtävät jättää niiden reviirillä melskaavat koirat rauhaan.”
Nythän se ilmeinen vaihtoehto Gla juuri toteutuu, eli sellua tuotetaan kustannustehokkaasti Euroopan ulkopuolella. Kestävyys on vähän kyseenalaista silloin kun viljellään eukalyptusta vieraalla mantereella.
Meillä toteutuu suhdannesyistä se ympäristöväen toive, että metsää säästyy hakkuilta ja saatetaan olla jopa lähes hiilineutraali maa 2035. Kun näyttää siltä, että talous ei kasva ja päästöjä ei tule; hopeareunus siis tässäkin synkkyydessä. Väki ei mieti mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä eikä yksittäiset hallituksetkaan. Metsäväki on kuitenkin varoittanut asiasta etukäteen.
Hesarin tilaajien kannattaa lukea saksalaisen aktivisti Luisa Neubauerin haastattelu. Saksassa väitellään siitä ovatko fossiilipäästöjen alennukset tarpeen. Asiaan vaikuttaa tietenkin paikallisen persupuolueen AfD:n suosio. Esimerkiksi uusiutuvan sähkön tuotanto on kasvanut paljon Saksassa. Riippuvuus fossiilisista on silti olemassa ja se tekee Euroopasta alttiin geopoliittiselle kiristykselle.
Meillä iso osa fossiilisten alennuksista on saatu aikaan suurten hakkuiden sivutuotteena saadun puun polttamisella ja myös energiapuun korjuulla. Nyt kun molemmat edelliset hiipuvat, saapa nähdä kuinka päästöille käy: metsämaan maankäyttöluokan hiilitase ainakin paranee. Mutta millä lämmitetään, yhä enemmän sähköllä vai syövätkö datakeskukset sen?
