Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kasvua ei tule puustopääomasta, vaan vihreistä lehdistä tai neulasista.
Trump on keskeyttänyt yhden norjalaisten ja yhden tanskalaisten merituulivoimahankkeen Yhdysvalloissa. Norjalaisten hanke sai myöhemmin jatkaa. Trump taitaa vihata uusiutuvia energioita…
Trump koettaa saada Putinin houkuteltua rauhaan kauppasuhteilla ja mineraalidiileillä, mutta nämä eivät ilmeisesti kiinnosta tarpeeksi. Jos Kiinan ja Intian saisi mukaan kauppasaartoon, Venäjällä loppuisivat rahat sotimiseen. Eli nämä maat voisivat halutessaan lopettaa sodan, ei Trump eikä Zelenskyi?
Ei tarkoitus ollut olla pessimistinen vaan todeta, että erilaisia taitoja tarvitaan yhteiskunnassa.
Joo oikein huomattu Panulta, että jutun tapauksessa taimikko ollut harvahko ja enskaa yritetty kenties liian aikaisin? En ehkä niputtaisi ”havuvaltaisia” vaan soveltaisin kuusella pienempää runkolukua, ts. selvästi alle 2000 ennen enskaa (kuten jutun metsikössä), ja vastaavasti männyllä saa olla enemmän. Jopa 3000 voi olla järkevä tiheässä kylväen perustetussa männikössä hirviriskialueella.
Itse olen ollut siinä uskossa että uusi ohje tiheämpänä kasvatukseen koskee nimenomaan aikaa ennen enskaa. Tällainen käsitys jäi äskeisestä webinaarista. On kuitenkin loogista jättää vielä enskan jälkeenkin hieman enemmän runkoja, jos halutaan lisää kasvua metsikön keski-iässä eli nopeimman kasvun vaiheessa. Määrä on kuitenkin tapauskohtainen, eli ohjeita on osattava soveltaa kunkin metsikön historian pohjalta oikein. Pääasia kun ei ole ppa eikä runkoluku vaan latvusten kunto.
Nostokoukku, tarkoitan tietoteknisiä taitoja ja pelaamista joita voi hyödyntää vaikka tiedustelussa, operaatioiden ohjaamisessa ja droonien kanssa (omat ja vihollisen lennokit). Ukrainalaiset kertovat että ilman USA:n tiedustelua olisivat vielä pahemmin pulassa.
Jos Kalle vertaat Pohjois-Koreaan, Kiinaan ja Venäjään, mihin päätyy Suomi totalitarismiasteikolla? Meidän edelle kiilaa Trumpin USA:kin kirkkaasti!
Eikö metsänhoitosuositusten uusi tiheämpi harvennusmalli ole suositus eikä määräys? Metsäuutisissa kerrotaan että enskassa tulee ongelmia, jos taimikonhoito on hutiloitu: joskus ajourien aukaisun jälkeen otettavaa ei enää ole. Ehkä näissä tapauksissa saadaan parempi jatko metsikölle jos tehdään pohjapinta-alan sijaan runkoluvun mukainen harvennus?
Itsellä oma lapsi armeijan iässä ja mieleen jäänyt luku 15 prosenttia keskeytyksiä. Voi olla että sisäänottokynnys on nykyään tiukempi.
Kaupunkipojilla on nykyään taitoja joita armeija voi hyödyntää. Ei kaikkien tarvitse jaksaa raahata tykin ammuksia.
Pitäisi osoittaa laskelmilla että ennallistaminen pienentää ravinnepäästöjä tietyllä summalla, mutta tällaista laskelmaa ei taida olla vielä olemassa? Vai löytyykö kansalaisaloitteesta?
Luultavasti ojitusalueiden vesistöpäästöistä ravinteita ongelmallisempia ovat kunnostusojituksista johtuvat väliaikaiset kiintoaineet ja pitempiaikaiset orgaaniset aineet. Sitten toisaalta hajoavan turpeen päästöt ilmaan (typpioksiduuli ja hiilidioksidi) ja ennallistetun suon metaani. Suometsien hoito on tieteilyä ja taiteilua kasvun, vesipinnan ja päästöjen kanssa.