Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Näin. Mikä muuten on voimakkaasti muokattu ala? Suurin osa kuusista istutetaan mättäille joiden väliin jää muokkaamatonta aluetta. Luulisi että sinne ei tulisi ihan hirveää lehtivesakkoa ellei olla turvemaalla. Heinikkoa kyllä tulee melko varmasti.
Kaikilla puulajeilla sama homma kun juuristo tarvitsee vahvistusta tuuliolojen muututtua. Ehkä kuusella viive on sitten pitempi. Myös on havaintoja että jatkuvassa kasvatuksessa viive on pitempi kuin jaksollisessa. Eli uutta on ehkä se että turvemaalla viive ei ole olennaisesti pitempi kuin kivennäismaan metsissä. Mutta on erilaisia turvemaita: osa on jo hyvin kivennäismaan kaltaisia, joten voisi kuvitella että turpeen paksuus ja maatumisaste vaikuttavat tukeen juuristoille.
Mitä saa Tolopainen tuolla hinnalla?
En hae varsinaista maastoautoa, vaan nelivetoista bensa-autoa automaattivaihteistolla, jolla taittuu myös maantieajo mukavasti. Itse pysyn varmaan edelleen eurooppalaisissa ei-premium merkeissä. Dacian muotoilu on mielestäni onnistunut ja ominaisuudet lienevät riittävät hintaan nähden. Itselläni ulkoa tai sisältä rumat autot putoavat heti pois, vaikka olisivat miten kyvykkäitä muuten.
Helppo auton vaihto kun kaikki nippelit ja ominaisuudet ovat tuttuja. Eli olen rajannut vaihtoehdot: Skoda Karoc, Seat Ateca, Volkswagen T-roc. Näiden hinta on noin 30 tuhatta 100 tuhatta ajettuina. Näissä on hyviä ominaisuuksia nykyään: osassa saa mukaan varapyörän, on kuljettajan sähköinen muistipenkki (3 muistipaikkaa) ja takaistuinten lämmitys esimerkiksi. Tärkeää tietenkin sekin että häiritsevät ajoavustimet saa vähintään väliaikaisesti pois päältä jos tilanne tai keli vaatii.
Näistä Karocin alustan kerrotaan olevan hiukan pehmeämpi kuin Seatin, joten kyyti voi olla mukavampi hiekkatiellä. Asia riippuu myös mahdollisesta rengaskokojen valikoimasta. T-rocin omistajilta kuulisin mielelläni lisää kokemuksia kuoppaisilta teiltä.
Sienitaudit leviävät juuriyhteyksien lisäksi ilmateitse itiöinä. Eli sama kuin hyönteisillä että ajallinen ja paikallinen määrä vaihtelee. Jos lähellä on tautipesäke niin riski nousee.
Metsänkasvatusmalleissa on eri riskit mutta riskitöntä mallia ei ole.
Mikä muuten oli perinteinen käsitys kuusen elpymisestä turvemaan hakkuilla joka Metsäuutisissa kumottiin? Oliko se sellainen että kuusella menee kauan aikaa lähteä kasvuun poiminnan jälkeen?
Autorintamalta hyviä uutisia: lupaillaan että Daciaa aiotaan alkaa valmistaa (Duster ja uusi malli Bigster) nelivetoisena automaattina.
”Dacialta kerrotaan, että myöhemmin Bigsterin ja Dusterin mallistoon liittyy automaattivaihteinen nelivetoversio, jossa taka-akselin veto on toteutettu sähkömoottorilla erotuksena nykyisestä mekaanisesta nelivedosta. …
Kuljettajan ympäristöön kuuluu myös Dacian turvavarustetoteutus. Renaultilta lainattu My Safety -painike on ehkä markkinoiden paras ratkaisu, sillä siihen voi ohjelmoida omaksi profiiliksi kaikki piippaimet kerralla ja profiilin saa käyttöön painikkeen kaksoispainalluksella.”
http://www.moottori.fi/koeajo/koeajo-dacia-bigster-enemman-autoa-enemman-jarkea/
Hesari kirjoittaa venäläisten toimista vähemmistökansojen mailla ja miten joillakin alueilla on orastavaa itsenäisyyshalua. ”Jos emme ala taistella olemassaolomme puolesta nyt, kansamme saattaa yksinkertaisesti kadota”, vepsäläisaktivisti sanoo Novaja Gazetalle.
Pentille: kyselet ja lasket ihan järkeviä mutta niin tekevät suotutkijatkin. Siis muut kuin me wannabe-tutkijat täällä.
Metaanin osalta periaatteessa riittää kun mittaa paljonko sitä vapautuu suon pinnalta ilmoille. Useinhan käy niin, että jos suon pinta ei ole allikkoa vaan kuivaa rahkasammalta, metaani napataan pääosin pieneliöiden toimesta ennen kuin se vapautuu suosta. Siis myös silloin kun jk-suolla nostetaan veden pinnan tasoa. Puiden juuristoille on kuitenkin jätettävä noin 30 sentin kuiva kerros ainakin kasvukauden aikana.
Nostokoukku jänkää vastaan, mutta saatko kaikki käyttämään termiä pintaveden pinta jos pohjavesi on vakiintunut termi suolla?
