Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä, sattuma määrää mihin kohtaan myrsky tai muu sääilmiö iskee, mutta metsänhoito määrää puuston alttiuden mille tahansa tuhoille. Syöksyvirtaus (kuten minulla Asta-myrskyssä), pyyhkäisee kaiken pois paitsi taimet, mutta niitä tulee onneksi harvoin.
Minäkin olen sitä mieltä että avohakkuiden avaamat maisemat ovat monesti vain eduksi. Harvalla kai se metsä on kumminkaan niin tasalaatuista että ihan ilman aukkoja selviäisi, vaikkapa sitten pienaukkoja.
GEO-lehdessä kirjoitettiin että Keniassa karkotetaan leijonia karjan kimpusta välkkyvillä led-valoilla. Leijona siis kai luulee että paimen on siellä taskulampun kanssa. Mahtaisiko toimia meillä hirvellä; ledvalohan kuluttaa vähän sähköä joten jos niitä laittaisi männyn taimikoihin talvella, pysyisikö hirvi poissa?
Hirviasiaa voi kukin koettaa viedä eteenpäin riistaneuvostojen kautta. Turha täällä on töristä jos ei ole uutta sanottavaa. Niin ja se Luonnonvarakeskus tulee olemaan varmaan aivan asiallinen uudistus, riippumatta hirvestä. Onhan luonnonvarojen tutkimuksessa paljon yhtymäkohtia, joiden selvittelyä organisaatiorajat turhaan haittaavat.
Kyllä jk:lla on ainakin pari kiistatonta etua: ravinnehuuhtoutuma vesiin vähenee kun maata ei myllätä ja puusto sitoo ravinteet, ja lisäksi maisema säilyy peitteisenä.
Jotkut tuhot myös vähenevät, esimerkiksi tuulituhon todennäköisyys on melko suoraan verrannollinen puuston pituuteen. Lisäksi puustopääoma on alhaisempi ja sitä myöten tuhoihin liittyvä omaisuusriski pienempi. Metsävakuutusmaksuista tulisi oikeastaan saada huojennusta jos käyttää jk:ta.
Menetelmän käyttämiseksi ei taida riittää,että erottaa elinvoimaisen puun elinkelvottomasta. Hakkuissa pitää järjestellä puiden puulaji- ja kokojakauma sekä puun kokonaistilavuus niin että jollain aikavälillä uudistumista alkaa tapahtua.
PS Mäkin eri mieltä Jessen kanssa, mutta mhy ei kuulu tähän ketjuun…
Noin kuin Tervaroso kirjoittaa, pelkään minäkin käyvän uudistettavan metsälain ns. puolen hehtaarin aukoille – heinää ja vatukkoa, mutta ei taimia. Tutkimusten mukaan joskus syntyy paljonkin taimia, mutta niiden kasvu on heikkoa reunametsän vuoksi. Mutta asiaa voi tällöin auttaa harventamalla / poistamalla reunametsän kun taimettuminen on tapahtunut.
Kokemuksista viisastumme. Poiminta- ja pienaukkohakkuiden menetelmiä voidaan nyt soveltaa viisammin kuin ennen sotia.
Suden jäljen alkuperäiseen kysymykseen, edellinen kesä vaikuttaa jonkin verran, mutta se että viime kesänä ei ollut kuivuutta, auttaa myös kasvua. SMEAR-asemien hiilidioksidin mittauksissa on havaittu, että kuivina ja kuumina päivinä puut joutuvat jopa lopettamaan yhteyttämisen säästääkseen vettä. Niin että ilmastonmuutos kovin paljon lämpimämmäksi ei ole meilläkään pelkästään positiivinen asia, jos se lisää kuivuutta.
Jos ei kaikkia kiinnosta kasvatusmetootit niin käyhän se noinnii. Eli innokkaimmat saapuvat perjantaina, viimeisetkin lauantaina, jolloin on kisat ja jälkipelit ja sauna. Sunnuntaiaamuna halukkaille tutustuminen jonkun Jalkasen metsiin. Tai sitten Antonin, mikäli kumpikin edellisistä metän omistajista sattusi olemaan estynyt.
Tää on pitkä ketju. Onko jossain kohtaa tullut selitys sille, miksi puunkorjuuyhtiö joutui maksajaksi, vaikka työjohtopuolella (puun ostajan ja mhy:n) ne varsinaiset töppäykset tehtiin. Onko puunkorjaajalla vastuuvakuutus josta korvaus otettiin? Meinaan jos joutuu työllä maksamaan yli kymppitonnin korvaukset, saa tehdä aika kauan ilmaista työtä.
Kyllä korpikin voi olla liian märkä puustonkasvuun, muutenhan niitä ei olisi ojitettu. Korpi on yleensä ohutturpeinen joten puiden juuristot yltävät kivennäismaahan tai sadeveden mukana tulee ravinteita. Paksuturpeisella suolla tai jos sadeveden virtauksen suunta on pois suolta, korpien valtapuu kuusi ei (niin kuin ei rauduskaan) viihdy. Mänty ja hies pärjäävät paremmin.
Korjatkaa jos meni hatelikkoon tämä kommentti.
