Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos Planter, on muuten havainnollinen taulukko! Esimerkki siitä, miten puuston kasvu eli sen arvon muutos voidaan ottaa huomioon tuloksessa. Tuossa edellisessä laskelmassani sitä ei ole mukana, mutta kyllä sen voisi halutessaan huomioida, jos ajantasainen metsäsuunnittelujärjestelmä sen laskee. Itse ajattelen, että kasvu/ha tai kasvun arvo/hehtaarin arvo on tuloihin ja menoihin verrattuna vaihtoehtoinen kannattavuuden esitystapa.
Yksityismetsätalouden keskimääräinen kantorahatuotto oli vuonna 2016 134 euroa/ha, kuluihin meni 21 euroa (16 %). Jos edellisten erotuksesta vähennettäisiin verot 34 euroa (30 %), tulokseksi jäisi keskimäärin 79 euroa/ha. Todellisuudessa investointeja ei vähennetä heti täysin, mutta toisaalta on metsävähennys, joten laskelma antanee suuntaa kannattavuudesta. Jos arvaisi vielä keskimääräisen metsähehtaarin arvoksi 2500 euroa, korkotuotoksi tulisi 3,2 %.
Ynnäsin vuodelta 2016 muokkauspinta-alat (ei kulotusta) ja sain tulokseksi 85000 hehtaaria. Uudistushakkuiden pinta-alaksi saatiin metsänkäyttöilmoitusten mukaan: avohakkuita 141 000 hehtaaria ja luontaisen uudistamisen hakkuita 27 000 hehtaaria, yhteensä 168 000 hehtaaria. Noita pinta-aloja ei voi kuitenkaan suoraan verrata, kun ne kohdistuvat eri alueisiin: viime vuoden muokkausalat on hakattu toissa vuonna. Viljelypinta-ala on noin 100 000 hehtaaria, josta suurin osa on muokattu.
(Korjattu klo 13:09). Vilkaisin Luken sivustoa ja tulin tulokseen että kulut sisältävät kaiken, myös arvion metsänomistajien oman työn osuudesta. Tässäpä hieman lisää taustatietoja ja reaalinen liiketulos ennen veroja:
http://stat.luke.fi/tilasto/5507
Tuloskehitysgraafia kun katsoo, tulee siihen tulokseen, että metsänomistajat ovat kompensoineet alenevat kantohinnat myymällä enemmän motteja.
Mistä muuten johtuu, että maatalous kannattaa heikosti, mutta maatalousmaan hinta on paljon suurempi kuin metsämaan hinta? Olisiko osaselitys se, että löytämieni tietojen (Maastullin artikkeli) mukaan läheskään kaikki viljelijät eivät laske toiminnan kannattavuutta, kuten ei monet metsänomistajatkaan. Toisaalta, näkyyhän se kannattavuus aina kun tekee veroilmoituksen, niin että mitä sitä erikseen laskemaan.
Visakallon referoiman tilaston lopussa on laskentakaava: ”Luvuissa puunmyyntituloista on vähennetty metsänhoidon kulut ja lisätty keskimääräiset Kemera-tuet.” Sivustolla stat.fi on kuvaus: ”Tilastossa julkaistaan alueittaiset (13 metsäkeskusta ja Ahvenanmaa) puuntuotannon tulot ja menot ja niiden perusteella laskettu yksityismetsätalouden liiketulos. Tuloina käytetään vuotuisten hakkuiden ja kantohintojen perusteella laskettuja bruttokantorahatuloja. Menot perustuvat Metlan metsänhoito-yhdistyksiltä ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta keräämiin alueittaisiin kustannustietoihin. Tiedot esitetään myös metsämaan pinta-alaan suhteutettuina.”
Lähde: Suomen metsäkeskus -SVT: Luonnonvarakeskus, Yksityismetsätalouden liiketulos
Toisin sanoen tuo tilasto kertoo YHDEN VUODEN todelliset ’reaalimaailman’ luvut.
”Jätteistä tai lannasta tehdyn biokaasulla käyvän peltilehmän päästöt on 0 g/ km. Samaan kokonaisvaikutukseen päästään puusta tehdylläkin kaasulla, kun otetaan uusi kasvu laskelmiin mukaan.”
Juuri tuo on kriittinen kysymys – voidaanko puupohjainen polttoneste katsoa hiilineutraaliksi vai ei? Biopolttonesteiden kestävyyskriteereistä väännetään juuri EU:ssa, ja tulos ratkaisee, tuleeko meille tehtaita vai ei. Ainakin ST1 tuntuu uskovan asiaan.
En ole tehnyt raivaussahahommia enää vuosiin, paitsi satunnaisia tienvarsien siistimisiä. Silloin kun tein 1980-luvulla, ei varusteet kyllä olleet kummoiset. ’Didriksonit’ ovat yleensä liian paksuja ryskähommiin, mutta on niillä valikoimassa myös kuoritakkeja ilman toppauksia. Viime aikojen paras löytö on ollut Sievin työkenkä: kevyt, sopivan lämmin ja tukeva pohja. Jalas osaa myös työjalkineet.
Jees h-valta vallan runolliseksi heittäytyy. Tulee ’suden jälki’ mieleen.
Kivennäismaan hiilivarastoa ovat elävien kasvien osat, tuore karike ja lisäksi kangashumus, ts. eri asteisesti hajonneet karikkeet. Kun avohakkuu tehdään, alkaa paljastuneessa maassa lämpötila nousta ja pieneliöt hajottavat nopeammin maan orgaanista ainesta ilman maanmuokkaustakin. Kun tämän lisäksi maata vielä myllätään, sinne tulee lisää happea, mikä edelleen kiihdyttää hajotustoimintaa.
