Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kuinka pitkä on se leppä jonka ympäri ei kädet yllä? Olisiko tämä tilavuudeltaan Suomen suurin tunnettu harmaaleppä?
Tuossa lähipuistossa katselin puronvarren kasvurytmejä. Ei ihan verrannollinen kasvupaikka kaikilla, eikä varmaan aivan sama ikäkään, mutta suuntaa antava. Ylempänä rinteessä suurimpina hallitsevat männyt ja raudukset, niiden seurana tammi. Puron varressa isoimpana kasvavat haapa ja raudus sekä harmaaleppä ihan kannoilla. Pienimpiä ovat raita, vaahtera ja tuomi.
Olen kivennäismaan metsätieteilijä, jonka turvemaan asiantuntemus on heikohkoa tasoa. Tämä varaus pitää tehdä alkuun.
Kuivatettu suo alkaa muuttuessaan turvekankaaksi kuitenkin muistuttaa toiminnallisesti metsämaata. Siksi voi vaikuttaa siltä että hakkuutähteet eivät maatuisi, kun risut maatuvat hitaammin kuin turve. Uudistettaessa maanmuokkauksella saadaan maakerroksia sekoitttumaan ja maatuminen kiihtymään. Samoin uskoisin että kohtuullinen lehtipuusekoitus olisi kaikissa metsissä suositeltava, jos sitä vain luontaisesti syntyy. Ravinnekierto on nopeampi ja monimuotoisuus parempi.
Väärävärikuva on parempi kuin ilmakuva puulajisuhteiden selvittämisessä. Keväällä otetuissa ilmakuvissa lehtipuustot näyttävät aivan puuttomilta.
Maaperäkartta lienee aika yleispiirteinen ja epätarkka, joten geologistakin voi olla hyötyä, jos halutaan selvittää tarkemmin maaperävarojen sijainti ja määrä.
Neulasten määrä kyllä määräytyy edellisenä kesänä, mutta ei koko kasvu. Kasvukausi on etelässä 5 kk ja pohjoisessa 3 kk, mikä havainnollistaa lämmön merkityksen. Samoin se että korkeuden noustessa lämpö ja kasvu vähenevät Suomessa. Pohjoisessa Suomessa ei yleensä ole pulaa vedestä vaan lämmöstä.
Ravinteet ovat kolmas kasvutekijä. Rehevämpi kasvupaikka tarjoaa enemmän kosteutta ja ravinteita.
Toinen kysymys, kumpi on kannattavampi 30 vuoden kiertoajalla? Leppä on noilla tuotoilla erittäin kannattava, ja sitä parantaa edelleen jos terveen kuusen taimikon saa alle ilmaiseksi.
Mutta miten kasvupaikka olisi valmistettava leppää varten? Jonkinlainen muokkaus olisi varmaan tarpeen, mutta miten taimet saadaan ylös heinän ja vatun seasta? Viitseliäs kai tekee heinäntorjunnan kemiallisesti ennen kylvöä, mutta jos haluaisi välttää kemikaaleja? Auttaisiko hakkuutähteiden poisto ml. kantojen nosto, joka tekisi valmiiksi kylvökohtia. Jos ei tekisi muuta muokkausta, tulisiko heinää vähemmän?
Turpeen hajoaminen ei yleensä ole ongelma jos vain kuivatus on kunnossa, eli toimivat ojat. Kuivina kesinä turvetta voi hajota ojittamattomallakin suolla enemmän kuin sitä syntyy. Joidenkin laskelmien mukaan turvetta on hajonnut niin vauhdikkaasti ojitusten seurauksena, että kasvava puusto on juuri ja juuri korvannut sen. Nyt kun puusta on ylitarjontaa, ja sitä käytetään energiaksi, voisi jälkiviisaasti todeta, että hyvin osa ojitusinvestoinneista on ollut turhia. Osa soista olisi voitu ottaa suoraan turvetuotantoon ilman välivaihetta puun kasvatuksessa.
Pinsiön vaarille: leppä joka kerää typpeä juurinystyröillään, siirtää sen lehtiinsä jotka putoavat vihreinä eli typpipitoisina maahan syksyisin. Typestä osa toki huuhtoutuu veden mukana maasta, mutta suuri osa säilyy seuraavaan kevääseen lehdissä, ja osa sitoutuu maahiukkasten pinnalle, joten leppä lannoittaa maata.
Huomasitte varmaan tämän päivän 14.1. Hesarissa kirjoituksen jossa tuotiin esille yksi biotalouden ongelma: riippuvuus ulkoisista panoksista. Esimerkiksi uusiutuvan energian taselaskelmissa on huomioitava energiakuluina ostetut panokset. Olisi mukava nähdä esimerkiksi laskelma, kuinka kauan aurinko tai tuulivoimalan pitää pyöriä ennen kuin sen valmistamiseen uhrattu energia on korvattu. Vasta sen jälkeen voimala alkaa säästää energiaa.
