Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En tunne karumpia turvemaita mutta ainakin korpia pidetään helposti taimettuvina, ja niissähän on usein hieskoivua sekapuuna. Lisäksi on ainakin yksi varmahko tapaus jossa lehtipuu ja mänty edistävät taimettumista ja se on erkkimetsä eli eri-ikäinen kuusikko.
Kiitos tästä aloituksesta! Tässä taasen esimerkki siitä että ns. vähäarvoisella sivupuulajillakin voi tehdä tiliä. Lisäksi lepällä on pari kiistatonta etua: hirvi ei siihen ole mieltynyt, ja sillä energiapuukierrolla saa olennaisesti vähennettyä kuusen tyvilahosientä kasvupaikalta. Nämä seikat riittänevät perusteluiksi metsäkeskukselle lepän kasvatuksen.
Oikein tulkittu, olen tulossa, jos aikataulut sopivat. Voisihan sitäkin ajatella että innokkaimmat menisivät perjantaina Antonin maille, sitten majoitukseen, lauantaina ap Sahala ja ip mottikisat, ja sunnuntaina ekstraohjelmana oma palstani jos joku vielä jaksaa.
Mutta tärkeintä olisi lyödä ajankohta lukkoon, ja majoitus. Muita säätöjä ehtii myöhemminkin.
Ai vähän niin kuin Stalinin ”perspektiivittömät karjalaiskylät”. Minä en sanoisi noin, uusiutuvissa luonnonvaroissa on tulevaisuus!
Täällä palstalla voisi kysyä luvat, ja loput voi Photoshopata pois kuvasta. Laittaa pään paikalle vaikka kurpitsan, kuten eräs asuntoilmoittaja täällä laittoi pihalla leikkineille lapsille, joita ei halunnut kuvasta tunnistettavan.
Ei sillä ole lopultakaan väliä, voimistaako fossiiliset ja niden tuoma CO2 lisäys ilmakehässä ilmastonmuutosta vai ei. Ken elää se näkee. Todennäköisesti kasvava CO2 lisää kasvien kasvua. Fossiilisista polttoaineista pitää pyrkiä pois, koska ne saastuttavat (mm.pienhiukkasia) ja jossain aikahorisontissa loppuvat.
Välivaiheessa, kohti puhtaita uusiutuvia energioita, pitää tietysti hyödyntää biomassaa kestävästi. Biomassan lisääntyminen eli maapallon vihertyminen tuo muassaan monia muitakin hyötyjä kuin hiilen poisto ilmakehästä. Polttopuuta tarvitaan paljon mm. Afrikassa. Lisäksi ekosysteemipalvelut kaupan päälle, kuten pohjavesien määrän ja laadun paraneminen, eroosion ja tulvien torjunta yms. En siis tosiaankaan tarkoita että biomassaa tulisi käyttää vain hiilen varastona.
Hemputtaja harrastaa ironiaa. Parempi strategia olisi tietysti käyttää kasvillisuuden parempi kasvunopeus hyödyksi POISTAMAAN hiiltä kierrosta. Merien kyky sitoa hiiltä on ilmeisesti pienenemään päin, joten kasvillisuus, bioenergia ja hiilen poisto savukaasuista ovat kaikki tärkeitä.
Sille suomalaiselle joka keksi hiilen poiston menetelmän, voisi ehdottaa Nobelin kemian palkintoa.
Männynjuurikäävän saastuttamalla kohteella voisi olla hyvä sallia lehtipuuvaihe, vaikka kohde olisi normaalisti männyn kasvupaikka. Tämä ei tarvitsisi olla yleisperiaate vaan poikkeus. Tosin näitä kohteita tulee koko ajan lisää.
Entäpä karummat kasvupaikat? Sallitaanko niille pitempi aika 0,5 m saavuttamiseen?
Jesse taitaa viitata nyt hybridihaavikkoonsa.