Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vielä kertauksen vuoksi omat teesini, etteivät unohdu.
Parhailla kasvupaikoilla pitää hyväksyä joko sekapuuna tai hyvälaatuisena myös ainoana pihlaja, leppä, haapa, ja tervaleppä ns. kotimaisten jalopuiden (lehmus, saarni, tammi) ja hieskoivun lisäksi. Perustelen sillä että:
-Uudistamiskustannusten aleneminen jos nämä hyväksytään sekapuuksi tai hyvälaatuisena ainoaksi puulajiksi
-Sekapuut parantavat tiheyttä lisäämällä pääpuulajin oksikkuuslaadun muodostumista sekä vähentävät hallatuhoja
-Sekapuut voidaan harvennuksissa poistaa energiaksi
-Hirvi- tai myyrätuhon jälkeen näistä voidaan vielä saada metsä aikaan
-Metsän monimuotoisuus lisääntyy ja ravinnetalous paranee
-Metsäteollisuuden raaka-ainepohja monipuolistuuLainsäätäjillä on ilmeisesti huoli että jos nämä ns. sivupuulajit sallitaan, kaikki alueet uudistetaan niille. Tämä asia voidaan hoitaa määrittelyillä, eli pääpuulajia olisi kuitenkin oltava tietty määrä, paitsi jos kyseessä on rehevä kasvupaikka ja taimet ovat siemensyntyisiä ja hyvälaatuisia.
Olen tehnyt Metsäpolitiikka-osioon uuden ketjun Metsälakikritiikkiä.
Glalle: kyllä, sateen mukana tulee paljon typpeä vuosittain, varsinkin Etelä-Suomessa. Ravinnetasapaino menee vähän pieleen. Tuhka tai PK korjaisi asiaa mutta yleistä lannoitussuositusta ei ole annettu – varmaan sen takia kun päästöt ovat kuitenkin vähentyneet.
Niistä lehtipuista vielä. Metsissä on pula nimenomaan JÄREÄstä ja LAHOsta lehtipuusta, ei lehtipuusta yleensä. Mutta jos niitä jättää kasvamaan niin jossain vaiheessa niistä tulee järeitä ja lahoja. Mutta jos teillä on niitä jo olemassa niin älkää ihmeessä kaatako. Männyn uudistusaloilta kannattaa järeät haavat kaulata.
Parhailla kasvupaikoilla pitää hyväksyä joko sekapuuna tai hyvälaatuisena myös ainoana pihlaja, leppä, haapa, ja tervaleppä ns. kotimaisten jalopuiden (lehmus, saarni, tammi) ja hieskoivun lisäksi. Perustelen sillä että:
-Uudistamiskustannusten aleneminen jos nämä hyväksytään sekapuuksi tai hyvälaatuisena ainoaksi puulajiksi
-Sekapuut parantavat tiheyttä lisäämällä pääpuulajin oksikkuuslaadun muodostumista sekä vähentävät hallatuhoja
-Sekapuut voidaan harvennuksissa poistaa energiaksi
-Hirvi- tai myyrätuhon jälkeen näistä voidaan vielä saada metsä aikaan
-Metsän monimuotoisuus lisääntyy ja ravinnetalous paranee
-Metsäteollisuuden raaka-ainepohja monipuolistuuLainsäätäjillä on ilmeisesti huoli että jos nämä sallitaan, kaikki alueet uudistetaan niille. Tämä asia voidaan hoitaa määrittelyillä, eli pääpuulajia olisi kuitenkin oltava tietty määrä, paitsi jos kyseessä on rehevä kasvupaikka ja taimet ovat siemensyntyisiä ja hyvälaatuisia.
Tätä puulajivalikoiman monipuolistamista on yritetty ujuttaa uuteen metsälakiin mutta ei se siellä mielestäni näy. Kahdesta syystä, toinen on metsänuudistamisen kulujen väheneminen, jos muitakin kuin kolme ja hieskoivu rajoitetusti hyväksytään, ja toinen on raaka-ainepohjan monipuolistaminen.
Jos lehdet ja neulaset ehtivät varista pois, rangat karsitaan edes osittain, ja jos energiapuu on järeää kuten päätehakkuussa latvusmassa ja kannot, ei ravinnehävikki liene kohtuuton. Saman verran kasvupaikalta lähtee huuhtoutumalla avohakkuun vuoksi. Tanelin ajatus että risut keräämällä vähennetään hieman huuhtoutuvaa ravinnemäärää, eli vesistöihin päätyvää ravinnekuormaa, pitänee paikkansa. Taimikko ei alussa tarvitsekaan paljoa ravinteita. Sen sijaan jos kovassa kasvussa olevassa kasvatusmetsässä tehdään kokopuukorjuu, ravinnevaikutus voi olla välitön. Periaatteessa mitä järeämpää korjattava energiapuu on, sitä pienempi kuoren osuus ja suhteellisesti vähemmän hävikkiä.
Energiapuun korjuun vastapainoksi tulisi lahopuun tuotantoa muualla kyllä lisätä. Esimerkiksi lahopuukeskittymien muodostamista erityiskohteisiin – metsätuholain estämättä.
Täytynee lukea se alkuperäinen juttu, jos ei ole maksullinen. Kiitos metsäuutisille että laittoivat sarjan nimen. Kirjoittajan nimi helpottaisi myös löytämistä.
Lisää aiheesta ja muutakin mielenkiintoista asiaa on tämän sivun:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/121220_metsalaki.htmloikeasta laidasta avautuvassa linkissä:
http://www.mmm.fi/attachments/metsat/6D4g6z0JC/121220_mlaki_vaik_arviointi_UUSI.pdfHuomionarvoista on esimerkiksi se että avohakkuu itsessään lisää ravinteiden hävikkiä kasvupaikalta aika lailla, eri-ikäishakkuu vähemmän. Toisaalta jos eri-ikäishakkuu johtaa kuusen osuuden kasvuun metsässä, se hidastaa happamalla karikkeellaan ravinnekiertoa. Siksi erkkimetsässäkin tulisi olla mäntyä ja lehtipuusekoitusta. Se parantaa lisäksi uudistumista: lisää valoa ja vähemmän hapanta kariketta.
