Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tekisin boorilannoituksen erikseen nestemäisellä boorilannoitteella, koska tuhkassa sen pitoisuus on alhainen. Tuhkaa voi kyllä muuten viedä puille tai omaan pihan istutuksille kalkitukseksi.
Metsäkeskusten viranomaistehtävät ja metsätiedon ylläpito sopisivat hyvin uusiin maakuntiin – siellähän muukin valtion alueellinen viranomaistoiminta ja elinkeinojen edistäminen tulevaisuudessa tapahtuu.
Matti Kärkkäinen kirjoitti juuri tuoreessa Metsälehdessä että kookkaita hieskoivuja ei kannata jättää säästöpuiksi: havupuutaimikkoon tulee hirveästi raivattavaa. Jos sen katkaisee siementämiskyvyttömäksi pökkelöksi, se ei kai ole enää virallinen säästöpuu, vaan kelvollisia säästöpuita pitäisi vielä lisäksi löytyä vähintään se 10 kpl hehtaarilta (sertfiointisääntöjen mukaan).
Tuttuja nimiä löytyy listalta, mutta muutamia isoja metsänomistajia myös puuttuu; lieneekö heillä omistus jo jaettu perheen kesken tai yhteismetsään.
Metsätieteen päivillä muuten kuulin, että metsätilastoja julkaistaan nykyisin myös Metsätieteellisessä Aikakauskirjassa.
Jos ihan tarkkoja ollaan, säästöpuiden pitäisi olla alun perin pystyssä olevia, mieluiten suurehkoja puita, erityisen suositeltavia olisivat metsätaloudellisesti vähemmän arvokkaat järeät lehtipuut. Mitenkähän isot kaulatut haavat, kelpaakohan ne?
Eehän tuo vielä paljonkaan. Konnevedellä rauhoitettiin 150 hehtaaria Asta-myrskyn vuonna 2010 kaatamaa metsää!
Seurantojen mukaan lahopuun määrä lisääntyy etelässä ja vähenee pohjoisessa Suomessa.
”on odotettavissa ilmaston jäähtyminen ja hiilidioksidipitoisuuden lasku”
Miksi?
Uhanalaistutkijoiden mukaan säästöpuut ovat merkittävin yksittäinen syy sille, että metsien uhanalaisten lajien tilanne ei ole 2000-luvun alun jälkeisenä kymmenenä vuotena juurikaan heikentynyt.
Artikkelin mukaan hakkuiden lisäys tavoitteiden mukaisesti nostaisi päätehakkuupinta-alaa noin kymmenen prosenttia ja harvennushakkuiden pinta-ala säilyisi suurin piirtein ennallaan.