Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Matti Kärkkäinen kirjoitti juuri tuoreessa Metsälehdessä että kookkaita hieskoivuja ei kannata jättää säästöpuiksi: havupuutaimikkoon tulee hirveästi raivattavaa. Jos sen katkaisee siementämiskyvyttömäksi pökkelöksi, se ei kai ole enää virallinen säästöpuu, vaan kelvollisia säästöpuita pitäisi vielä lisäksi löytyä vähintään se 10 kpl hehtaarilta (sertfiointisääntöjen mukaan).
Uhanalaistutkijoiden mukaan säästöpuut ovat merkittävin yksittäinen syy sille, että metsien uhanalaisten lajien tilanne ei ole 2000-luvun alun jälkeisenä kymmenenä vuotena juurikaan heikentynyt.
Artikkelin mukaan hakkuiden lisäys tavoitteiden mukaisesti nostaisi päätehakkuupinta-alaa noin kymmenen prosenttia ja harvennushakkuiden pinta-ala säilyisi suurin piirtein ennallaan.
http://www.puuinfo.fi/puutieto/sahatavara/rakennesahatavara
Rakennussahatavara voidaan lajitella joko silmämääräisesti tai koneellisesti.
Puutavaraliikkeissä varastoidaan tavallisesti vain lujuusluokan C24 sahatavaraa, koska se on yleisin lujuusluokka rakentamisessa. Muita lujuusluokkia on mahdollista saada tilaamalla. Lujuusluokan C35 ja C40 sahatavaraa ei tavallisesti ole saatavilla puutavaraliikkeistä, vaan nämä lujuusluokat ovat käytössä tavallisesti NR-tuotteiden ja liimapuun valmistajilla.
Lujuuslajiteltu sahatavara on tavallisesti sahapintaista tai mitallistettua. Sormijatkettu sahatavara voi myös olla lujuuslajiteltua. Painekyllästetty sahatavara ei yleensä ole lujuuslajiteltua, mutta tilaamalla on mahdollista saada lujuuslajiteltua tuotetta. Lujuuslajitellun sahatavaran yleisin paksuus on 48 mm ja yleisimmät leveydet 98 mm:stä ylöspäin.
Metsäkato ja pohjavesien pilaaminen sekä sen liikakulutus ovat esimerkkejä pääoman syömisestä. Se lienee selvää että jatkuva väestön ja kulutuksen kasvu rajallisella pallolla vie ojasta allikkoon, mikäli resurssien käytön tehokkuus kasvaa hitaammin kuin väestö ja kulutus. Ilmastonmuutos tulee vielä pahentamaan tätä epäsuhtaa, kun maatalouden edellytykset keskileveysasteilla heikkenevät kuivuuden ja eroosion vuoksi. Trendiä vastaan voi pyristellä muun muassa hillitsemällä väestönkasvua (ja talouskasvua), viherryttämällä metsättömiä alueita ja siirtymällä pois fossiilisista raaka-aineista.
Emeritusprofessori Veli Pohjonen Koillissanomissa:
