Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En osaa sanoa mikä O.Laihon motiivina oli tiheikkökasvatuksessa. Pitäisi kysyä asianomaiselta, muu on spekulaatiota. Itse ajattelin että tiheiköllä estetään kuusen luontainen uudistuminen, mutta voihan ne poistaa manuaalisestikin.
Leppä ja tervaleppä ilmeisesti tosiaan ovat juurikäävän kestäviä, mutta se ei paljon lohduta, jos arvokkaimmat pääpuulajimme käyvät mahdottomiksi uudistaa. Tosin ns. vähäarvoiset puulajit saadaan usein ilmaiseksi kasvupaikalle, joten niiden kasvatus voisi olla hyvinkin kannattavaa prof. Timo Pukkalan laskelmien mukaan (jos hirvikanta mahdollistaisi kasvatuksen).
Mielestäni JK on poissuljettu jos juurikääpä on saastuttanut kasvupaikan.
Kiitos paljon hyvistä vastauksista. Käsittääkseni metsänhoidon suosituksia uudistetaan nyt metsälain uudistuksen yhteydessä, joten nämä esittämänne näkökohdat tulevat varmaan huomioiduksi siellä. Esimerkiksi kantojen nosto on avuksi juurikäävän leviämisen hidastamisessa.
Olen nähnyt emeritustutkija Olavi Laihon tilalla uudistusalan, jossa oli taimikon annettu kehittyä todella tiheänä 2-3 m pituuteen saakka. Tulkintani oli että tiheikköä ei oltu harvennettu kolmesta syystä: tyvilahon eli kuusentaimikon estäminen, taimien oksikkuuslaatu ja hirvituhojen estäminen. En ole varma oliko tulkintani oikea.
Jatkuva kasvatus voi toimia alueella jolla ei ole juurikääpää tai tyvitervasta. Luontainen tai kylvö onnistuessaan tuottavat tiheän taimikon jossa hirvieläinten vierailun jälkeenkin riittää taimiainesta, ja rahallinen menetys ei ole niin suuri kuin istuttaessa.
Tässä ketjuz ei haeta hirventorjuntakeinoja, vaan uudistamisen vaihtoehtoja. Kuinka kestäväksi hirvieläimiä ja juurikääpää vastaan olette havainneet esimerkiksi lehtikuusen?
Männyn tyvitervasalueella Kaakkois-Suomessa uudistamisongelma on pahin. Jos männyn kasvupaikkaa ei voida uudistaa männylle niin miten siellä toimitaan, onko kokemuksia?
Juuri tuosta maan sisäisten tekijöiden kuten palkkatason ja ikärakenteen vaikutuksesta kilpailukykyyn puhui muistaakseni Sixten Korkman ajankohtaisohjelmassa. Eli sen sijaan että lapioidaan tukea pankeille ja valtiontalouksille, pitäisi enemmän tehdä korjausliikkeitä maan sisäisesti, sekä meillä että Kreikassa.
Vientimme rakennemuutos lienee väistämätön; kilpailukyky sellussa ja paperissa ei vain riitä kun kuljetusmatka kasvaville markkinoille (Kiina, Aasia) on liian pitkä. Mutta muuttaako Koillisväylä tilanteen? Olisiko Kemijärven sellu pitänyt säilyttää? Lisääntyvä toimeliaisuus arktisella alueella tietää hyvää ainakin Pohjois-Suomelle.
Metsäsuunnitelman pitää varmaan olla metsäkeskuksen hyväksymä. Suunnitelman sinänsä kai voi tehdä kuka tahansa, mutta hyväksyntä voi olla vaikeampi saada jos tekijä ei ole metsäammattilainen. Jatkossa jos suunnitelmat tehdään valmiin metsaan.fi puustoinventaarion pohjalta, tilanne voi muuttua suunnittelunkin suhteen.
En näe syytä miksi omistajan vaihdos vanhentaisi suunnitelman.
Talouskasvu kehittyneissä maissa tulee matamaan alhaisena eikä siinä ole politiikoilla paljoa tehtävissä; kasvun painopiste on siirtynyt pysyvästi muualle.
Taustaksi voi lukea vaikka prof. Markku Kannisen esitelmätiivistelmän Metsätieteen päivä, 2012. Siitä ilmeni muun muassa että jos Brasilian ja Indonesian metsäasiat saataisiin kestävälle pohjalle, voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään olennaisesti. Ja Afrikassa puunkäytön painopiste on edelleen polttopuussa, ei edes kaupallisissa hakkuissa kuten muissa maanosissa. Pelkästään Indonesian suopaloista vapautuu ilmaan jopa 300 milj. hiilidioksiditonnia vuodessa (vrt. Suomen vuotuiset päästöt n. 70 milj. tn).
Suomella ja muilla ”kehittyneillä” mailla on hyvät osaamisen ja teknologian vientinäkymät. Viennin rakenne vain muuttuu.
Varmaan oikein tehty tuo kaksivaiheinen harvennus. Omassa ylitiheässä koivikossani tehtiin energiaharvennus juuri siksi ettei uskallettu vetää kerralla harvaan asentoon. Tuosta tiheydestä pitäisi kasvaa niitä haluttuja laatutyviä.
Seuraava harvennus (puolet runkoluvusta pois?) tulisi tehdä varmaan aika pian, ennen kuin tai viimeistään jätettävien runkojen latvusten vihreä osa on supistunut alle kolmannekseen rungon pituudesta. Silloinhan tyvitukin mitalta ovat jo oksat kuolleet. Jos eivät itsekseen karsiudu, sitten pitäisi karsia. Tämä voi olla energiaharvennus, mutta energiapuun tukiehdot ovat jo tänä vuonna heikentyneet.
Sen jälkeen seuraava olisikin normaali ensiharvennus.
Tiedot löytyivätkin taustamuistiosta. Tuo luku 24 koostuu 3 nautavahingosta, 9 koiravahingosta, 8 lammasvahingosta, jne. Myös korvaussummat on mainittu, eli onko kuitenkin niin että muistakin kuin poroista saa korvauksen? Tämähän ei poista mielipahaa mutta on elinkeinonharjoittajalle tärkeää.
