Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Enska on pakko myydä että saa myöhemmin tukkia. Yhtiöt käyttävät kuidun ylitarjontatilannetta hyväkseen ja sahaavat näin omaan nilkkaansa, koska jatkuvan kasvatuksen kilpailuasema paranee.
Vastaan mehtäukolle Jovainin puolesta. Sekä avohakkuulla että jatkuvalla kasvatuksella poistetaan hiiltä varastosta ja alennetaan hetkellisesti kasvua eli hiilinielua ja lisäksi kiihdytetään maaperän hiilivaraston hajoamista (hiilivarasto kyllä kasvaa hakkuutähteiden verran). Kyse on vain aste-erosta, kun jatkuvassa kasvatusmallissa muutos ei ole aivan niin suuri kuin avohakkuussa.
Muistettakoon, että monilla hirvitalousalueilla tuo riistaneuvoston tavoite on ainakin aiemmin ollut liian alhainen. Hyvä kuitenkin jos edes siihen päästään!
Keski-Suomessa molemmat alueet vielä kovasti jäljessä (korjattu klo 20:32).
Taneli osuu naulan kantaan, mutta kokeillaan nyt tätä, jos se vaikka auttaisi hirvitihentymien purkamisessa?
Jos koiraa ei voi enää käyttää metsästyksen apuna, tippuu perinteisiä metsästysmuotoja kuten jäniskoirametsästys pois repertuaarista.
Pukkalan mukaan ainakin männiköt tulee hakata kesällä, että saadaan kevyt maanmuokkaus samalla.
Avohakkuualan hiilitase painuu negatiiviseksi koska maaperässä oleva hiili ja karike hajoavat nopeammin kuin kasvillisuus sillä hetkellä sitoo. Sama ilmiö heikentää ojitettujen turvemaiden hiilitasetta maa- ja metsätaloudessa.
Jos huomioidaan puuntuotannon lisäksi muut ekosysteemipalvelut, jatkuvapeitteisen systeemin kilpailukyky paranee, koska se tuottaa enemmän joitakin hyötyjä kuin avohakkuumetsätalous. Kun metsänkasvatuspäätöksiä tehdään pelkästään kasvu ja puuntuotanto huomioiden, jaksollinen menetelmä lienee paras, eli toistuvin harvennuksin käsitellyssä metsässä kasvu säilyy pitkään hyvällä tasolla ja loppupuusto eli hiilivarasto on todennäköisesti suurempi kuin luonnonmetsässä. Jos edellytykset jatkuvapeitteiseen systeemiin ovat metsikössä hyvät, myös sen puuntuotos voi olla kohtalainen ja taloustulos yhtä hyvä kuin edellä. Palettiin tarvitaan vielä avuksi pienialaiset erityiskohteet ja laajat suojelualueet.
Olen samaa mieltä, että tieto metsästysseuroista (hirviseurueista) pitäisi olla helposti tarjolla vaikka kunkin alueen riistanhoitoyhdistyksen kautta , mieluiten suoraan netistä. Miten on OmaRiista-palvelu, löytyykö sieltä?
Luken Kivaloiden koealueet ovat edelleen olemassa ja lienevät myös käytössä. Ilmastonmuutos tekee Pohjois-Suomen olot edullisemmiksi maa- ja metsätaloudelle: alkaa puu ja muu kasvaa paremmin, tutkimuksen tarve säilyy mutta muuttaa muotoaan.
Ei tuossa HIRVEÄsti järkeä ole, kun hirvituhotarkastuksilla jaetaan lupamaksuilla kerättyä rahaa, jota jää sitten tänä vuonna käyttämättä kun tarkastuksia ei ehditä tehdä.