Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kuntasektorinkin kuukausipalkat ammattiluokituksen mukaan 2016. Suomen virallinen tilasto stat.fi. Sairaanhoitajan mediaani kuukausiansio on 2400 euroa. Poliisilla varmaan pikkasen parempi.
Sukulaiseni Pohjois-Karjalassa ovat sitä mieltä, että susista on siellä kovastikin riesaa. Muun muassa hankaloittavat hirvenmetsästystä: hirvet väistelevät parhaansa mukaan susia ja lisäksi kalliita metsästyskoiria pitää varjella niiden hyökkäyksiltä. Toisaalta petopaine hyödyttää hankaloittamalla hirvien lisääntymistä. Olen tähän saakka kuvitellut, että Kuusamon peto-ongelma johtuu pääasiassa kuvauskojuista haaskoineen, mutta kyllä tuo poromiesten petokorvaushuijaus houkuttelee myös osaltaan petoja kerääntymään tietyille alueille, ja muun muassa hankaloittaa metsäpeuran kannan hoitoa.
Tarjotaanko maanvaihtoa yleisemminkin mahdollisena suojelukorvauksena, vai oliko Timpan esimerkki poikkeustapaus? Oman perheen tiloilla ei olla päästy aivan tuollaisiin hehtaarimääriin, mutta rantojensuojeluohjelmaan valtio aikoinaan lunasti parisenkymmentä hehtaaria saarimetsiä. Noillakin tietenkin heikko metsätalousarvo.
Petopolitiikka näyttää kytkeytyvän mielenkiintoisesti poropolitiikkaan ja molempiin liittyy suuria intohimoja! Porot eivät mielestäni kuulu metsä-Suomeen vaan napapiirin pohjoispuolelle ’oikeaan’ Lappiin. Jos poronhoitoalueen rajaa nostettaisiin, saavutettaisiin tiettyjä etuja: tukirahaa säästyisi, metsäpeura ei risteytyisi poron kanssa, metsänomistaja voisi kasvattaa rauduskoivua jos haluaisi, pihaistutukset säilyisivät ja liikennevahingot vähenisivät. Kokonaisporomäärää pitäisi uudistuksen yhteydessä alentaa ja osa etelän poromiehistä päästää sopeutumiseläkkeelle.
Tanelille vielä sen verran kommenttia, että mielestäni meillä on kyllä yksi petoeläin jonka määrä saisi reilusti nousta, mutta se ei ole susi!
Tuholaisten todennäköisyys rantautua meille ovat lisääntymään päin ilmaston lämmetessä. Metsätieteen päivillä asiasta todettiin mm. metsänhoitoklubin tilaisuudessa, että patologian ja entomologian tutkimuksen ja opetuksen resurssit on syytä turvata. Lisäisin että samoin viranomaistoiminnat eli tarkastukset.
Tjaa, ehkäpä noinkin, mutta yleensä ongelmia aiheuttaa se heinikko joka on mättäiden välissä, ei se joka on mättäillä. Kannattaa lukea oikein ajatuksella Matti Kärkkäisen metsänkasvatusopit. Hänhän ei juuri heinäntorjuntaa ole tarvinnut.
Linkki: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/matti_karkkainen_miten_hoidan_metsiani_19.3.2013.pdf
Minä ajattelen tuon niin että uusiutuviin energioihin ja raaka-aineisiin on jossain vaiheessa kuitenkin siirryttävä, joten miksi ei sitten heti. Jossain vaiheessa voi olla hyvä jos fossiilisia on säästössä, jos tuleekin kylmät kelit. Säästöä tulee muun muassa ilman laadun paranemisesta joka heijastuu ihmisten terveyteen.
