Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
”Siksi pitäisi saada käyttöön puun myynnissä menetelmä, jossa maksettaisiin koko tukkiosuudesta tukin hinta, katkotaan se ihan miten tahansa.” Kiitos Jätkä tärkeän asian esillä pitämisestä. Esitin tätä kymmenen vuotta sitten: http://metsanomistaja.blogspot.fi. Voisihan tuota joku kokeilla – tarvitsisi vain ohjelmoida hakkuukoneelle speksit!
Timppaa kompaten: liian vähän on puhuttu siitä, mitä metsissä tapahtuu, ellei talousmetsien harvennushakkuita pystytäkään toteuttamaan suunnitellusti. Päätehakkuidenn lykkäämisestä ei koidu samalla lailla haittaa. Lyhyellä aikavälillä sekä metsien hiilivarasto että hiilinielu kasvavat. Pidemmällä aikavälillä luonnonpoistuma ja metsätuhot lisääntyvät, ja kasvukin jää hieman alemmaksi kuin mihin optimaalisella metsien rakenteella päästäisiin. Toisaalta näin toimien, tinkimällä maksimaalisesta taloustuloksesta, saavutetaan ehkä parempi tasapaino metsien tuottamien eri hyötyjen kesken ja säilytetään metsätalouden yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Tämä on loppuviimeksi myös hyvän taloustuloksen edellytys.
Helsingin Sanomat Mielipide
Ilmasto hävisi, voittiko Suomi?
Nettopäästöjen tulisi vähentyä eikä lisääntyä, jos halutaan pyrkiä Pariisin sopimuksen tavoitteisiin.EU:n ympäristöministereiden kokouksen (13.10.) päätöksen mukaan Suomi saisi lisätä metsien hakkuita määrällä, joka aiheuttaa 54 miljoonan tonnin hiilidioksidinielun pienenemän kymmenen vuoden ajalla. Tämä merkitsisi, että Suomen vuosittaiset nettopäästöt ilmakehään (päästöt miinus nielut) kasvaisivat keskimäärin 5,4 miljoonaa tonnia. Nettopäästöjen tulisi vähentyä eikä lisääntyä, jos halutaan pyrkiä Pariisin sopimuksen tavoitteisiin.
Lisähakkuiden aiheuttama nettopäästöjen kasvu ei ole pieni, kun sitä vertaa vaikkapa Suomen bensiinikäyttöisten autojen päästöihin, jotka olivat 4,4 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Lisähakkuiden avulla voidaan esimerkiksi valmistaa fossiilista polttoainetta korvaavaa liikennepolttoainetta ja vähentää päästöjä noin miljoona tonnia.
Onko tässä ristiriitaisessa tehottomuudessa ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta mitään järkeä?
Ilkka Savolainen tutkimusprofessori emeritus Helsinki
Summa summarum: hakkuiden ilmastovaikutus riippuu paljon siitä, mitä puusta tehdään! Em. laskelma on hypoteettinen, koska lisähakkuut eivät tietenkään kokonaan menisi polttoaineiden valmistukseen, vaan niihin kannattaisi käyttää vain muun tuotannon sivujakeet, joista ei ole enää muuhun kuin energiaksi. Laskelma varoittaa kuitenkin siitä, että puupohjaisten liikennepolttoaineiden kokonaisvaikutus ei välttämättä olekaan päästöjä vähentävä.
Mhy:n korjuupalvelun ’omavalvonta’ ei ole paras mahdollinen tilanne, mutta toisaalta: jos työn laadussa ilmenee ongelmia, korjuupalvelun toiminta loppuu nopeasti sanan kulkiessa ainakin pienillä paikkakunnilla tehokkaasti. Kun asiaa ajattelee tarkemmin, huomaa että riippumaton korjuun valvoja puuttuu myös ’suoramyyntihakkuista’, eli niistä joissa mhy ei ole mukana.
Jeesin kanssa olen samaa mieltä siitä, että jos mhy:n toimintaan haluaa vaikuttaa, niin oikea ajankohta on päätöskokousten välillä, ei niiden aikana.
Hirven ja peuran kaatoluvat paikkakunnittain:
Minusta korjuukuluihin liittyvä riski pitäisi aina olla puun ostajalla eikä myyjällä, eli sovittu kantohinta pitäisi aina saada. Katkontaan liittyvä riskihän myyjällä on joka tapauksessa. Joskus kuulemma joku ostaja on maksanut vapaaehtoisesti lisähintaa hakkuun yhtydessä yllättäen löytyneistä laatutyvistä, mutta tämä lienee enemmänkin poikkeus kuin sääntö?
Vihreiden puolustuspuheevuoro.
