Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kun mhy:n korjuupalvelu tekee leimikosta tarjouksen, se myy korjuu- ja välityspalvelua. Se ei osta puita itselleen jalostettavaksi. Eli toimitussopimuksen hinnasta vähentävät korjuukulut ja loput jää kantohinnaksi.
Metsäliiton ja mhy:n yhteistyö on joskus kangerrellut mm. katkontatietojen luovutuksen osalta, mutta en tunne nykytilannetta.
Suon ennallistamiseen sisältyy useimmiten tietysti ojien tukkimista, mutta voi sisältyä myös puuston poistoa, mikä estäisi Puukin pelkäämät ötökkätuhot. Ravinnepäästöjä kai tulee kaikilta ojitetuilta soilta aiemmin arvioitua enemmän. Luulisi ennallistamisen päin vastoin vähentävän ravinnepäästöjä, kun turpeen hajoaminen lakkaa ja sen kasvu elpyy.
Hutiojitus = ympäristökatastrofi? (kopiointi toisesta ketjusta)
https://yle.fi/uutiset/3-9883784
En käyttäisi ihan tuota nimitystä, vaikka kirjoituksessa kiinnitetään huomiota ihan oikeisiin ongelmiin. Mitä tehdä kunnostusojituskelvottomille soille? Niiden määrä alkuperäisestä noin 3,7 miljoonasta ojitushehtaarista voisi olla määritelmästä riippuen vaikka 700 000 hehtaaria (20 %). Näistä kannattaisi kai ennallistaa esimerkiksi niitä soita, joilta karkaa turpeen hajotessa ilmaan paljon hiiltä tai veden mukana vesistöihin paljon ravinteita, ja jättää loput ennallistumaan itsekseen – jos nämä kaksi ryhmää on erotettavissa toisistaan.
Paremmin metsää kasvavien soiden lannoitus- ja hakkuutapoja pitäisi myös kehittää em. päästöjä minimoivaan suuntaan, ja tutkimusta asiasta onkin jo aloitettu.
