Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin K-S Mhy myy myös karkotetta.
Ei kaikkien soiden turve kelpaa käyttöön. Tuossa edellä ei ollut puhe rehevistä soista vaan Juniper puhui ennallistetuista soista, jotka on siis jo todettu metsänkasvatuskelvottomiksi. Vakavasti puhuen, Suomen metsien kokonaiskasvusta suuri osa on turvemailla, ja jos niille tulee Red2-direktiivistä käyttörajoitteita, se on vakava paikka.
Ethän kuitenkaan Potifar tee urakoitsijan kanssa puukauppaa – siihen se ostomies tarvitaan! Silloin kun metsässäni oli vielä myytävää, yhteydenottoja joskus tuli. Ennen kauppoja käveltiin metsässä eikä oltu tuppisuuna. Mhy:n kaverienkin kanssa juttua riittää aina.
Jos onni potkaisee niin, että pääsee vielä nykyaikana ostomiehen kanssa metsään, kyseessä lienee keskimääräistä isommat kaupat. Hyvin suunnitellun hakkuun onnistumismahdollisuudet ovat suuremmat. Esimerkiksi sopivaa korjuuajankohtaa ei näe kartalta vaan maastossa. Jos haluaa varmistaa, että hakkuu sujuu sovitulla tavalla, kannattaa toiveet kirjata huolellisesti kauppakirjaan kuvionumeroiden kanssa. Erityiskohteet vaikka karttaliitteellä, jos on monimutkainen rajaus kyseessä. Nauhoituksen tarvetta en näe enää nykyisten paikannusvärkkien aikakautena muualla kuin juuri erityiskohteiden kuten puronvarsien rajauksissa ja tilan ulkorajoilla, jos metsän kuva on hyvin samanlainen rajan molemmin puolin.
Paljonko metsistä maksetaan alueellasi?
Puhtaalla metaanikaasulla ajaessa ei tule typen oksideja eikä pienhiukkasia. Metaani = CH4, vain hiiltä ja vetyä, joten pakoputkesta tulee palamisen eli happeen yhtymisen sekä energian vapautumisen tuloksena hiilidioksidia ja vettä: CO2 ja H2O. Yhteyttämisen kaava on päinvastainen palamiselle: 6CO2 + 6H2O + valoenergiaa = C6H12O6 + 6O2 (sokeria ja happea).
Metsäbiotalous muuttuvassa ilmastossa. Studia generalia -luento.
Nyt päätehakattavat männiköt ovat vielä suureksi osaksi harventamatta kasvaneita, luonnonmetsien kaltaisia. Enemmän ja enemmän aletaan saada puusatoa toistuvin harvennuksin hoidetuista metsistä. Aika näyttää, päästäänkö näissä laadullisesti ja taloudellisesti yhtä hyvään tulokseen. Veikkaan että ainakin niissä kasvu jatkuu hyvällä tasolla pitempään kun latvuksista on pidetty huolta harvennuksin.
Aika anarkistinen ajatus, että palattaisiin vanhaan, eli jätettäisiin hoitotoimenpiteet tekemättä ja korjattaisiin vain luonnonmetsien kaltaisten metsien puusatoa. Mutta jos jollakin on aikaa odottaa, mikäs siinä; näitäkin kokeiluja on hyvä tehdä.
