Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
”Käyttämällä kiinteistötunnuslaskuria annat Stora Enso Metsälle markkinointiluvan.” Niinpä arvelinkin… Markkinointisähköposti ei haittaa, mutta puhelinmarkkinoijat saavat minut hermoromahduksen partaalle. Niitä ei voi kokonaan blokata edes Robinson-palvelun avulla, jos on jotain erehtynyt tilaamaan.
Testi osoitti, että tuli yllättävän osuva arvio puuston määrästä ja arvosta, mutta puulajijakauma ei ihan osunut kohdilleen.
Puuperäisten tuotteiden korvaushyöty on hankala laskea silloin kun tuotteet ylittävät valtioiden rajat. Se että meillä korvataan vaikka betonitalot puutaloilla, on vielä helppo tapaus. Vessapaperin vienti Kiinaan tai biopolttoaineen vienti Eurooppaan on vaikeampi tapaus. Olisiko järkevintä että kukin maa valmistaisi biotaloustuotteet omassa maassaan kasvatetuista puista? Suomen hiilijalanjälki on suuri. Elintarvikeviennin kasvattamiseen suhtaudun myös kriittisesti, ainakin mitä tulee eläinperäisiin tuotteisiin.
Hiilinieluun palatakseni, Pekka Kauppi kirjoittaa em. artikkelissa mm. ”Millin paksuuskasvu 20 metrin puussa, jonka läpimitta on keskimäärin 20 senttiä, merkitsee yli seitsenkertaista tilavuuskasvua puolta lyhyempään puuhun verrattuna.” Ajatusmalli on oikea. VMI-tuloksissa mitattu kasvu tulee varmaan vielä yllättämään, kun mittauksiin tulee koko ajan enemmän hoidettuja vanhempia metsiä, jotka kasvavat enemmän kuin on ennustettu. Sikäli en olisi huolissani hiilinieluista.
Uusi näkökulma korjuun kustannusjahtiin: kausivaihtelun vähentäminen toisi säästöjä, koska nyt kone- ja ihmiskapasiteettia on vajaakäytössä. Lähes kolmannes koneyritysten koko kone- ja henkilötyökapasiteetista seisoo käyttämättömänä vuosittain puunkorjuun kausivaihtelun takia! (Kuten tiedetään, puun kesäkorjuuseen sisältyy toisaalta myös riskejä, erityisesti juurikäävän leviämisen tehostuminen, varsinkin jos turvemailla siirrytään laajemmin jatkuvaan kasvatukseen ravinne- ja hiilipäästöjen alentamiseksi.)
”Kausivaihtelun aiheuttama vajaakäyttö syö yrityksen kannattavuutta enemmän kuin millään yksittäisillä tehostamistoimilla voidaan korjata. Siksi kausivaihtelua on aktiivisesti vähennettävä” sanoi Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Marko Pyykkönen Jyväskylässä metsäalan kone- ja kuljetusyrittäjien metsäpäivässä perjantaina.
Pyykkönen totesi, että luonnonolot ja säät rytmittävät pakostakin puunkorjuuta eri vuodenaikoina ja näin syntyy luontaista kausivaihtelua. Maasto- ja puustotieto sekä osaaminen ovat kuitenkin lisääntyneet ja tekniikka kehittynyt, eikä luonnon armoilla tarvitse enää olla yhtä paljon kuin aiemmin.
Metsätyön tekeminen voi Pyykkösen mukaan rytmittyä paljon nykyistä tasaisemmin eri vuodenaikoihin, jos hyödynnetään tietoa, tekniikkaa ja osaamista. Paljon on hänen mielestään kiinni myös perinteestä ja asenteista.
Hakkuukohteiden suunnittelijoiden ja toteuttajien pitää löytää kulloisestakin leimikkovarannosta ne kohteet, joissa muutamien viikkojen poudan jälkeen kesäkorjuu onnistuu.
Juuri niin, MaalaisSeppo! EFIssä on laskettu että metsät imevät tällä hetkellä noin 13 prosenttia koko EU:n päästöistä, mutta osuus voidaan kaksinkertaistaa (oikeilla kannustimilla).
”EU forests, forestry and forest bioeconomy solutions are estimated to produce an overall climate change mitigation effect of about 13% of the total EU greenhouse gas emissions. In fact, a recent study suggests that this contribution could be even doubled, if the right incentives are provided to support afforestation, forest management and the substitution of fossil-based products by forest-based solutions (e.g., wood construction).”
Professori Pekka Kaupin kirjoitus aiheesta ’hakata vai säästää’. Hänen vastauksensa on ’sekä että’.
Englannin kielen taitoisille Euroopan metsäinstituutin johtajan kirje. Kovasti saman kuuloista asiaa kuin tällä palstalla:
http://www.anpdm.com/newsletterweb/444A5A4B714542514379494159/424B5944714646594176404B5E4771
”To summarize: unlocking the potential of EU forests to combat climate change requires a long-term and holistic policy framework that integrates climate change mitigation and adaptation measures, and provides clear incentives for:
– building a synergistic relationship between enhancing forest biodiversity and developing an ambitious forest bioeconomy supported by sustainably managed productive forests;
– producing wood-based products that substitute fossil- and non-renewable materials as well as store carbon for long periods of time;
– developing regionally tailored forestry measures to reduce the impacts of natural disturbances and increase the resilience of forest ecosystems to climate change in order to maintain forests as long-term, effective carbon sinks.”
Minulla on aika lailla vastaava kohde, kuvio vähän päälle hehtaarin. Taimikonhoito tehtiin liian varovasti ja koivu pääsi luiskahtamaan etukasvuiseksi kuuseen nähden. Siihen tehtiin ensin ennakkoraivaus, ja muutama vuosi odoteltiin sopivaa saumaa puukauppaan. Tänä vuonna onneksi sattui harvennushakkuita lähialueelle, ja koivuylispuut menivät kaupaksi. Pystykauppahinta oli 12 euroa koivukuitumotille miinus mhy:n osuus puukaupassa avustamisessa 0,955 euroa (sis. alv) motille. Nyt on kuusentaimikko hyvässä kunnossa, kun lähes kaikki koivuylispuut poistettiin.
Niinpä. Eri mantereiden autojen erot varmaan tasoittuvat, kun tehtaita omistetaan, autoja valmistetaan ja osia kierrätetään ’sikin sokin’. Kiinnostavin asia on minusta se, miten kauan kestää päästöttömään tai vähäpäästöiseen liikenteeseen siirtyminen. Esimerkiksi Helsingin koululaajennuksia mietitään nyt sen ennusteen pohjalta, että vuonna 2030 liikenteen päästöt ovat suuremmat kuin nyt. Epäilen, että tuo ennuste on jo vanhentunut: vaikka liikenne kasvaa, päästöt alenevat ja melusaastekin vähenee. Tässä mielessä sähkö on erittäin tervetullut kaupunkiliikenteeseen.
Jaa niin joo… alkava dementia vei muistin! Sanokaapas sitten, kun alan kirjoitella vielä kummallisempia, että olisi aika lopettaa viisastelu ja poistua palstalta jo. Kyllähän se taitaa olla niin että kaikki nykyautot merkistä riippumatta ovat kelpo kulkuvälineitä – se on sitten makuasioista kiinni että minkä valitsee. Meinaan, että automallin kehittäminen tulee sen verta kalliiksi ettei huonoja malleja kannata päästää markkinoille monta, tulee firmalle noutaja melko pian.
