Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
”velvoittaisin jonkun tahon suojelemaan omaisuuttani ilman korvausta ja vielä kaiken kukkuraksi haukkuisin jatkuvasti eri tahoja omaisuuteeni tulleista vahingoista”
Suomen eduskunta on säätänyt lain, jossa määrätään Suomen Riistakeskus hirvieläinten kaatoluvat myöntäväksi viranomaiseksi. Jos tämä ’taho’ hoitaisi hommansa kunnialla, niin täällä palstalla ei tarvitsisi palata koko ajan samoihin ongelmiin. Me maanomistajat emme siis ole ’velvoittaneet’ emmekä valtuuttaneet ketään hirviongelman hoitoon, vaan se on lakiteitse järjestetty meillä niin, että yksittäinen maanomistaja on asiassa voimaton ja kädetön.
Olisin itse jo melkein valmis maksamaan siitä, että metsäalueeni pidettäisiin lähes hirvieläinvapaana. Jos olisin maanviljelijä Lounais-Suomessa, maksaisin varmaan paljonkin. Kaupallinen metsästys tulee siis kelpo vaihtoehdoksi, mikäli nykymeno jatkuu. Yritykset saisivat osan korvauksestaan hirvieläinten lihaa myymällä, osan metsästysmatkoja myymällä ja osan maanomistajilta.
Täältä voi lukea mitä mieltä mepit ovat ilmastoväittämistä (vastaan lopuksi itse, vaikka kyllä näitä on täällä jo aika kattavasti käsiteltykin):
Neljä väittämää
1. Talousmetsien puuntuotantoa on mahdollista lisätä metsänhoidon keinoin. Merkittävä lisäys on odotettavissa vasta 2050-luvulla ja sen jälkeen.
2. Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.
3. Valtaosa nykyisestä ja suunnitellusta puun käytöstä suuntautuu lyhytkestoisiin tuotteisiin, kuten sellu- ja paperiteollisuuden tuotteisiin ja bioenergiaan. Pitkäikäisiin puutuotteisiin siirtyvä hiili muodostaa vain pienen osan metsästä kokonaisuudessaan korjatusta hiilestä.
4. Merkittävä metsien hakkuiden lisääminen johtaa metsäluonnon monimuotoisuuden selvään heikkenemiseen, ellei asiaa oteta huomioon riittävästi metsänhoidon käytäntöjen ja suojeluverkoston toteutuksessa.
5. Avoin kommentointi tai vaihtoehtoisesti: Voidaanko metsien eri käyttömuodoille kuten puutuotannolle, hiilensidonnalle, suojelulle ja virkistyskäytölle asetetut tavoitteet saavuttaa samanaikaisesti?
AJ:n vastaukset
1. Osittain totta. Lannoittamalla saadaan lisäkasvua heti, mm. metsänjalostuksesta tulee hyöty viiveellä.
2. Osittain totta. Riippuu siitä miten paljon hakkuita lisätään, ja kuinka nopeasti VMI:ssä mitattu kasvu kiihtyy ja leventää hiilinielun entiselleen.
3. Totta, mutta juuri näitä öljypohjaisia (erityisesti muovia) korvaavia tuotteita tarvitaan lisää.
4. Totta.
5. Voidaan saavuttaa, mutta kaikkia näitä ei voida maksimoida samassa metsikössä tai samalla metsäalueella samanaikaisesti; pitää optimoida, eli tuottaa eri asioita eri alueilla tai eri ajankohtina.
Ojien parantelu on hankalaa, kun tie kulkee kalliomaastossa. Tiehoitokunnan pj ehdotteli jyrkän mäen asfaltointia, mutta se tulee aika kalliiksi (useampi tuhatlappunen), ja muut tieosakkaat arvelevat, että mäki voi olla liukas pakkaskeleillä. Purkuasfalttia myös mietittiin, että jos sen sekoittaisi soraan, pinnan saisi riittävän karkeaksi, mutta jos sitä ei saa jättää pintamateriaaliksi, siitä ei ole hyötyä. Wikipedia: ”Maakosteaa betonisekoitusta myydään rautakaupoissa, mutta sitä voi sekoittaa myös itse. Maakostean betonin ohje on seuraava: 1 osa sementtijauhetta, 4 osaa kivituhkaa raekoko 0 – 6 mm ja vettä siten, että kädessä pystyy puristamaan massasta möykyn.” Tämä voisi tepsiä.
Ehkä ei kuitenkaan oteta biologiseksi aseeksi.
Evira: ”Hirvieläinten näivetystauti (CWD) kuuluu samaan aivotautiryhmään kuin hullun lehmän tauti. Näiden TSE-tautien (transmissible spongiform encephalopathy, tarttuva sienimäinen aivosairaus) aiheuttajia ovat prionit. Tautia on todettu vain Pohjois-Amerikasta peräisin olevissa hirvieläimissä seuraavilla lajeilla: valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus), mustahäntäkauris (O. hemionus), amerikkalainen isokauris (Cervus elaphus canadensis) ja hirvi (Alces alces).
Tauti ei tiettävästi ole ihmisiin tarttuva eikä sitä siten pidetä varsinaisena riskinä ihmisille. Taudin esiintymisalueilla kuitenkin kehotetaan metsästäjiä varomaan hirvieläinten hermokudoksen ja imusolmukkeiden käsittelyä, koska näissä kudoksissa sairaalla eläimellä on tautia aiheuttavaa prionia. Sairaita eläimiä ei pidä käyttää ihmisravinnoksi.”
Pysty- ja hankintahintoja vertaamalla voi päätellä, minkä verran hankinta tulee pystykauppaa edullisemmaksi ensiharvennusleimikossa. Vaikka teettäisi hakkuun vieraalla, saa hankintana motille vaivanpalkaksi 2 – 3 euroa enemmän, jos hakkuu ja lähikuljetus maksaisi mainitut 12 – 13 euroa motille.
Docventures-ohjelmasarjassa (katsottavissa Areenassa) oli dokumentti ilmastonmuutoksesta ja hyvä keskustelu päälle, mm. visionääri Mika Anttonen mukana. Aiheeseen liittyen: päästöjään voi itse kukin mietiskellä sen mukaan että mitä voisi tehdä asumiseen, liikenteeseen tai syömiseen liittyen. Itse olen kaavaillut ainakin maalämpöä, biokaasua ja lentämisen vähentämistä. Kasvisruokaa en valitettavasti osaa laittaa.
Esko Valtaoja on kuulemma sanonut, että ensimmäisen asteen sivilisaatio oppii käyttämään oman planeettansa energian, toisen asteen sivilisaatio oman aurinkonsa energian, ja kolmas aste oman galaksinsa. Meillä on tuonne vielä matkaa, mutta aurinkoon liittyen: muistakaahan tiirailla tänään ja huomenna pimeään aikaan revontulia, aurinko on hyperaktiivinen!
wanhajätkä. Mikä on maapetoni? Ajattelin että kun tuhka kerran kovettuu veteen sekoitettuna, se voisi sitoa sorat jyrkkään mäkeen, johon tulee aina kesäisin ns. nimismiehen kiharat ja sorat valuvat sadevesien mukana alas. Tuhka olisi halpa ratkaisu ja kevyempää liikutella kuin savi tai muu maa-aines.
Tuhkatie-hankkeen tuloksia: tuhka parantaa metsätien kantavuutta ja vähentää soratien pölyämistä.
http://www.smy.fi/artikkeli/avoin-tieto-ja-uudet-asetukset-kirittamaan-kiertotaloutta/
