Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mielestäni tässä ketjussa on osoitettu, että mitään ’piilotettua rahaa’ ei ole olemassa, koska puun ostajat kilpailuttavat metsäkoneurakoitsijat. Vaikka puun myyjä tekisi saman kilpailutuksen, korjuuta ei saisi halvemmalla. Pikemminkin päin vastoin, koska korjuu-urakat olisivat paljon pienempiä, ts. myyjälle jäisi todennäköisesti vähemmän käteen.
Toinen kysymys on hankintalisä, joka varmasti voisi olla isompi, mutta teollisuudella ei ole intressiä lisätä hankintapuun osuutta logistisista syistä: pystyvarasto on paras varasto, josta saa haluamansa laatuisen puun silloin kuin haluaa.
Taneli, laita taimikkoosi riistakamera. Jos tuholainen kuuluu hirvieläimiin, reklamoi metsästysoikeuden haltijalle ja alueelliselle riistaneuvostolle. Periaatteessa metso voisi olla myös silmujen syöjä, mutta käytännössä ei, on sen verran harvinainen. Luken myyrätiedote kesäkuulta:
”Itä- ja Etelä Suomessa myyräkannat ovat romahtaneet talven aikana. Pohjois-Suomessa kannat ovat alhaiset. Länsi- Suomessa myyräkannat ovat melko alhaiset, mutta runsastumassa huippuun ensi vuonna. Keski-Suomessa myyriä on paikoin runsaasti ja huippu ajoittuu loppuvuoteen 2017.”
Kartta (linkki alla) kertoo, että läntisessä Etelä-Suomessa kanta on vielä alhainen mutta runsastumassa. Paikallisia eroja toki on. Varmimman kuvan oman taimikon tilanteesta saisi omavalvonnalla: laittamalla sinne muutama hiirenloukku porkkanalla tai ruisleivällä varustettuna. Voi laittaa vaikka 4 ryhmää eri puolille taimikkoa, kukin ryhmä noin 15×15 m (neliöön, ympyrään tai ketjuun – muodolla ei liene suurta merkitystä) kertaa 10 loukkua, yhteensä 40 loukkua. Kahden yön jälkeen loukut kerätään pois ja lasketaan montako myyrää tuli loukkuvuorokautta kohti. Jos tulee yksittäisiä, ei pitäisi tulla tuhoja, mutta jos tulee kymmeniä, sitten voi tuhoja tulla.
https://www.luke.fi/uutiset/myyrakannat-alhaiset-valtaosassa-maata/
Risuparta: kommenttini liittyi huoleen siitä että jos hakkuita (harv. ja avo) meillä lisätään suunnitellusti niin metsien monimuotoisuus vähenee. Jos taas hakkuita ei lisätä, ja metsien kasvu koko ajan kiihtyy, tulee lisää lahopuuta (itseharveneminen) ja vanhoja metsiä, ja metsätuhoja eli lisää monimuotoisuutta. Jos siis halutaan lisää hakkuita, monimuotoisuuden eteen on samalla tehtävä hartiavoimin töitä, että tasapaino löytyy ja lajien sukupuutot saadaan pysäytettyä. Meidän on valittava, kuinka paljon metsissämme tuotetaan eri hyötyjä (vrt. tuotantomahdollisuuksien käyrä).
EU-kirjelmä:
https://drive.google.com/file/d/0B9HP_Rf4_eHtQUpyLVIzZE8zQWc/view
Teksti on kovaa: metsistä elävien ihmisten toimeentulosta kirjelmässä ei olla huolissaan – siinä suhteessa kompromissia olisi kyllä haettava.
Sehän on selvää, että metsien määrää lisäämällä ja niiden laatua parantamalla saadaan Euroopassa monenlaisia hyötyjä. Maata omistavia pitäisi siis palkita paitsi Suomessa, myös Euroopan laajuisesti a) metsittämisestä, b) monimuotoisuuden lisäämisestä ja c) hiilen sidonnasta. Hakkuiden rajoittaminen ei lisää motivaatiota ja intoa investoida metsittämiseeen eikä metsien hoitoon, kun kasvattamaansa puuta ei saa myytyä. Siksi kannustimet toimivat paremmin.
Toinen mietityttävä asia on tuo resilienssi, eli metsien kestävyys tai joustavuus ympäristömuutosten suhteen. Jos harvennushakkuita rajoitetaan, kasvaa metsien palo-, tuulituho- ja hyönteistuhoherkkyys. Ne siis eivät ole ainakaan siinä suhteessa kestäviä.
Tutkijoiden päätehtävä on tuottaa tutkimustietoa, mutta heillä saa tietenkin olla myös mielipide myös siitä mitä tuolla tiedolla tulisi tehdä. Päätökset tehdään demokraattisesti, toivottavasti huomioiden ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Jos metsänomistajilta viedään hakkuumahdollisuudet, jotain olisi oltava tarjolla tilalle, kun on monella elinkeinosta kysymys.
Neliveto on Yetissä joo. Laskin kulutuksella 6,6 litraa x 1,25 euroa josta tulos 8,4 euroa sadalla. Vuotuiset verot huomioiden menee toiselle kymmenelle per sata km. Kaasuasennus voisi maksaa itsensä takaisin. Metsäuutisissa 25.9. elinkeinoministeri Lintilä lupailee muutostukea kaasuautoilun edistämiseen!
Netistä löysin vertailun, jossa oli vuonna 2014 laskettu Octavialle bensakulut, kaasukulut ja dieselkulut. Hankintahinta oli koko lailla sama, varmaan muutkin kulut kuten vakuutus ja huollot. Käyttökulujen ero syntyy polttoaineesta ja vuosittaisista veroista. Kaasu oli vertailun halvin polttoaine.
is.fi otsikolla Katso kannattaako autoilu bensiinillä, dieselillä vai kaasulla
Laskelman voisi päivittää nykyhetken hinnoilla. Muutostuki olisi muuten yksinkertaisinta toteuttaa laittamalla kaasulle nykyistä isompi verohuojennus ajoneuvoveron.
