Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Näin livenä Lada 4×4 urban maasturin. Varmaan hauska auto.
Kaasuautoista lisää biokaasuauto.fi, cnghouse.fi. Muutos vaatii muutaman tuhat euroa ja muutoskatsastuksen. Kaasusäiliö vie tilaa takakontista, jos sitä ei saa asennettua vararenkaan tilalle tavaratilan alle.
Metsänsä arvoa voi koettaa laskeskella vaikka täällä:
Kiitos Planter linkistä! Erinomainen tietopaketti Tapiolta. Jos msu on ajan tasalla, se riittänee monelle talouslaskelmaksi sellaisenaan, ellei halua muutella alkuoletuksia, eli esim. laskentakorkoa tai odotusta puun reaalihintojen kehityksestä. Msu:n saa nykyisin myös erirakenteista kasvatusta hyödyntävänä.
Näppituntumaan metsälönsä taloudesta päässee jo sillä, että laskee msu:n tietojen pohjalta suhdeluvun: vuotuisen kasvun arvo per sitoutuneen (sijoitettavan) pääoman määrä (puut + maapohja). Arvoja voi haarukoida vaikkapa metsätilojen kauppahintatilaston pohjalta, alueella keskimäärin maksetun kuution hinnan avulla.
Lapin AMK:ssa tehty opinnäytetyö, mielenkiintoista luettavaa:
METSÄYHTIÖIDEN OSTOESIMIESTEN NÄKEMYKSET YKSITYISMETSÄNOMISTAJIEN HANKINTAPUUN MYYNNISTÄ
Nyt on huilitauko – keskustelu jatkuu kun päästään puimaan red2-direktiiviä eli biopolttoaineen kestävyyskriteerejä. Lisäys: Ylen uutisten mukaan hiilinielu EU:n tasolla pitäisi pysyä ennallaan, eli ensimmäinenkin taistelu näköjään jatkuu vielä!
Olen muuten lukenut lasteni koulukirjoja enkä tunnista sieltä metsätalouden vastaisuutta. Päin vastoin: joka vuosi tuhannet lapset osallistuvat Suomen Metsäyhdistyksen järjestämään Metsävisa-tietokilpailuun.
Onko kellään kokemusta tuhkan käytöstä tien sideaineena? Tuhkahan kovettuu vesikäsittelyllä, tätä käytetään kun halutaan rakeistaa se. Voitaisiinko tuhkan ja soran seos kovettaa vedellä, niin että pysyy vaikkapa jyrkässä mäessä paremmin? Vai tarvitaanko avuksi sementtiä, entä savea tms?
Tämä ketju on pikkasen karannut sivuun aiheestaan. En kuitenkaan malta olla kysymättä edellä kirjoitetusta aiheesta. Jos kaupan kohteena olevat puut jäävät hakkaamatta, vaikka heikkojen talvikorjuuolojen vuoksi, hakkuuoikeus tietenkin palautuu myyjälle, mutta silti ”ostajalla on velvollisuus maksaa kaupan kohteena olevat puut”. Onko joku palstalaisista saanut korvauksia puistaan, jotka jäivät hakkaamatta? Meillä muistaakseni noissa tapauksissa vaan todettiin yhteisesti, että sopivia korjuukelejä ei tullut. Ehkä tämä on parempi toimintatapa, jos haluaa tehdä kauppaa ko. tahon kanssa jatkossakin. Heikot korjuuolosuhteet lienevät ostajan näkövinkkelistä ’force majeure’, eikä huonoissa oloissa tehty korjuu ole myöskään myyjän etu, ainakaan jos on kyse harvennushakkuusta. Tämä kysymys tulee vastaan aina vaan useammin, mitä pitemmälle ilmastonmuutos etenee.
