Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jovainin ajatus lentää kuin hiirihaukka! Tuntuu siltä että muutamalla muullakin lukijalla kuin minulla tuntuu olevan vaikeuksia pysyä kärryillä. Olen kuvitellut, että meillä toimii kilpailu puunkorjuussa jo aika hyvin, koska korjuuyrittäjiä on paljon – ainakin paljon paremmin kuin kuitupuun kantohinnan kohdalla, kun kuitupuun käyttäjiä on niin vähän.
Ei ainakaan minun kohdallani vielä ole tullut hakkuuseen eikä maanmuokkaukseen rajoituksia, vaikka osa tilastani on Natura-aluetta. Suojeluperusteena on ollut ’merkittävä kallioalue ja kalliokasvillisuus’. Jos suojeluperusteena olisi ’vanha metsä’ niin tilanne olisi tietenkin toinen.
Nykyään näkyy systeemi olevan se, että Natura-alueeseen kohdistuva tai alueeseen rajautuva metsänkäyttöilmoitus menee paitsi metsäkeskukselle, myös ely-keskukselle, joka ilmoittaa sitten ettei hakkuille ole estettä. Aiemmin olen kyllä neuvotellut ely-keskuksen kanssa käytettävistä menetelmistä. Summa summarum: Natura lisää byrokratiaa mutta ei estä metsätaloutta.
Ainakaan metsää ostaessa ei yleensä tule myyntitappioita, vaan jos tila-arvio on kunnollinen, niin myytävää puuta löytyy vähintään sen verran. Riskiä liittyy tietysti puun hinnan kehitykseen (ei voi vakuuttaa) ja metsätuhoihin (vakuutus). Pörssiosakkeita tai jopa sijoitusasuntoja hankkiessa ja taas edelleen myydessä voi tulla myyntitappioita, varsinkin jos sijoituksen joutuu realisoimaan huonoon aikaan. Jos kuka tietää parempia sijoitusvinkkejä, voi täällä jakaa. Metsäliiton sijoitus on hyvä, mutta irtisanottujen varojen takaisinmaksu on siellä tehty turhan hitaaksi.
Luke >> Tilastotietokanta >> Metsätilastot >> Muut >> Teollisuuspuun korjuu ja kaukokuljetus
Tuolta löytyy yksikköhinnat €/m3 hakkuutavoittain ja puutavaralajeittain, myös kaukokuljetus ja yleiskulut vuosittain. En tiedä mistä saavat nuo luvut mutta lienevät vähintään suuntaa antavia. Jos saisi valaistusta, mistä osiosta metsänomistajille sitten tulisi sitä lisätuloa?
Jättiputket näkyvät olevan ns. ’torjuttavien vieraslajien’ listalla, niistä kun on oikeasti haittaa, eli auringonvalossa niitä koskiessa tulevat rakkulat iholle. Siis jättiputket, ei ukonputket! Muut kuin nuo torjuttavat vieraslajit saavat olla meillä aika lailla rauhassa, esim. valkohäntäkauris. Lisätietoa http://www.vieraslajit.fi portaalista. Torjuttavien listoille näkyy päässeen kaksi pihtakuustakin.
Petkeles: todennäköisesti juuri näin. Rane2: se korkoprosentti, jolla uudistat riippuu olosuhteistasi, esimerkiksi muista sijoituksistasi tai lainojesi koroista tai tuottotavoitteestasi; ei sitä kukaan ulkopuolinen voi sinulle tarjoilla hopealautasella. Ei jatkuvan kasvatuksenkaan menetelmällä muuten päästä yli neljän prosentin tuottoihin (ainakaan Metsän kasvatus -kirjan mukaan).
Jokaisen tilanne on tietysti erilainen. Jos on paljon vähennyksiä niin että saa puun myyntitulojen veroja pienennettyä, niin taloustilanne kohenee. Samoin esimerkiksi tunnistamalla kohteita, joissa jatkuva kasvatus toimii tai vaikka lannoittamalla voi saada yksittäisten metsiköiden tuottoa paremmaksi. Tämä ei muuta kokonaiskuvaa, että metsänkasvatus on suhteellisen vähäriskistä mutta myös alhaista tuottoa tarjoavaa toimintaa.
Kaupanvahvistajan velvollisuuksiin ei kuulu muuta kuin katsoa että kauppakirja täyttää määrämuodon vaatimukset. Jos siis on epävarma ja ehkä jopa eka kertaa kiinteistökaupoilla, välittäjä tai vaikkapa oman pankin asiantuntija on hyvä apu. Osuudet yhteisiin alueisiin eivät välttämättä siirry tilan mukana, se on sopimusasia – hyvä lisäys kmo:lta!
