Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä: ei ole sama, häviääkö metsää vai ei. Meille tulee vuositasolla näistä laskennallista päästöä 3 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Jonkin arvion mukaan joutomaita tai joutopeltoja olisi jopa noin 300 000 hehtaaria.
Lasketaanpa miten päin vain, on selvä että vastaisuudessa Suomen päästöjä ja nieluja tarkastellaan kokonaisuutena. Toisin sanoen esim. päästövähennykset liikenteessä ja metsäkadon saaminen hallintaan vähentäisivät painetta metsien käyttöä kohtaan. Metsäalan sisällä puolestaan puuston kasvun parantaminen antaisi liikkumatilaa hakkuisiin. Kasvu parantunee vielä nykyisestä myös ilmaston muutoksen ja suotuisan ikärakenteen vuoksi jos harvennuksista huolehditaan.
Ei tässä tuota varattomaksi heittäytymistä kai olla agitoitu, vaan sitä että on hyvä tietää mitä vanhuus tuo tullessaan. Voi sitten itse päättää, siirtääkö metsän nuoremmille vai pitääkö itsellään vanhuuden turvana vai siirtääkö peräti varat metsästä kokonaan tai osittain johonkin toiseen olomuotoon.
Planter. Ei ole fiktiivinen. Jos vanhus on sairas, kunnan on järjestettävä hoitopaikka, pitkä- tai lyhytaikainen. Joskushan käy niinkin, että sairasjakson ja kuntoutuksen jälkeen vanhus palaa omaan kotiinsa; silloin ei ole järkeä hätiköidä kodin myynnin kanssa. Tulee kunnalle kuitenkin halvemmaksi se kotihoito. Sote-uudistuksen mukana toivottavasti tulee laajaan käyttöön palveluseteli, jolla voi valita kunnallisen tai yksityisen hoitopaikan väliltä. Todellinen valinnanvapaus koskenee jatkossakin kuitenkin vain niitä joilla on varaa valita.
Suosittelin metsän ostoa välittäjän kautta lähinnä siksi, että välittäjä on yleensä tehnyt tai teettänyt luotettavan tila-arvion. Tilalla voi olla muitakin arvoja kuin puuston arvo, ja muita riskejä kuten hyvänä esimerkkinä juuri mainittu kaavoitus. Metsien hintatilastot Metsälehdessä ovat varmasti lisänneet ostajien hintatietoisuutta, mikä on oikein hyvä asia. Metsätalouden kannattavuushan ratkeaa suureksi osaksi jo metsän ostovaiheessa.
Mielestäni homma menee juuri päinvastoin kuin mitä Köppäkynsi esitti: jos ei ole hakkuumahdollisuuksia, niin hoitomaksuun saa alennusta. Jos voi hakata omaa metsäänsä (= hakkuumahdollisuuksia), silloin ei tuota alennusta saa. Metsän vuotuinen tuotto tarkoittanee kunnan alueen keskimääräistä tuottoa, eikä sitä mitä oma veroilmoitus osoittaa. Alennuksen saamiseksi olisi vero-ohjeiden mukaan pyydettävä metsäammattilaisen lausunto mhy:stä tai metsäkeskuksesta.
Merkkihuolto on jossain määrin varmempi ja riskittömämpi, ja mahdollisesti auto pitää vaihtoarvonsa paremmin? Minullekin se tiesi suosittaa Yetiin vaihdettavaksi jakohihnan, jonka vaihtoväli on 150000 km (ei ollut täynnä), TAI 6 vuotta käyttöönotosta (täynnä).
Yeti on uuden Karoqin myötä poistunut mallistosta. Karoqille lupaillaan 4×4 2.0 150 hv dieselmoottorilla (automaatti) 5.2 litran yhdistettyä kulutusta ja bensakoneelle 1.5 150 hv 5.5 litran yhdistettyä kulutusta. Siedettäviä lukuja ehkä, kun autot ovat Yetiä ripeämpiä kulkemaan, mutta jotenkin sitä odottaisi Skodalta lisää kaasumalleja ja hybrideistä ei tietoakaan.
Mutta uusia innovaatioita on tulossa…
https://www.luke.fi/suomalaisen-suon-mikrobit-tekevat-teollisuuspaastoista-puhdasta-energiaa/
