Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ei tuo vielä vaadi perkausta, odottelet rauhassa mitkä puut kehittyvät parhaiten.
Visakallon linkin takaa paljastuu juttu otsikolla ”Miksi huuhaata uskotaan enemmän kuin tiedettä?” Hyvä kysymys. Johtuisiko se siitä, että huuhaata on helpompi ymmärtää tai se vetoaa tunteisiin.
Nämä ovat faktoja: jos hakkuita lisätään, hiilinielu pienenee ja monimuotoisuus alenee. Kysymys onkin siitä, mitä seurauksia pidetään tärkeinä ja mitä vähemmän tärkeinä. Mitä seuraa siitä että hakkuita ei lisätä, ja mitä seuraa jos hakkuita lisätään. Kun katsellaan asioita vähän laajemmasta ajallisesta ja paikallisesta perspektiivistä. Kuten suorittava porras edellä.
Prof. Tahvosen tavoite on käsittääkseni ollut kehittää laskentamenetelmiä eri metsänkasvatusketjujen vertailuun, esim. yläharvennus, jaksollinen tai jatkuva kasvatus. Alkuoletukseksi voi laittaa joko luontaisen siemennyksen onnistumisen tai sitten voi kokeilla miten kannattavuuden käy, jos uudistamiskustannuksia tulee. Jos maastomittauksiin perustuvaa tietoa jostain asiasta ei vielä ole, kuten jk-metsän uudistumisesta josta on vähän kokeita, on pakko turvautua oletuksiin.
Kuten Visakallo tuolla ilmastoketjussa havainnollistaa, tutkimusten tulkinta ei ole helppoa. Tahvosen tapauksessa se on vielä keskimääräistä haasteellisempaa. Helppoja versioita voi kokeilla osoitteesta https://metsatieteenaikakauskirja.fi ja hankalia osoitteesta https://scholar.google.fi.
Jonkun verran uudistamiseen on kuitenkin panostettava, jotta täyttää metsälain velvoitteet, eli vaihtoehdot eivät ole joko 0 tai 1200 euroa vaan jotain siltä väliltä. Jokainen valitsee haluamansa summan oman korkotavoitteensa ja riskinsietokykynsä mukaan.
Puukin laskutehtävään veikkaisin, että kello oli paikassa X 13:00, kun kone lähti paluumatkalle.
Mulla oli tuollainen ameriikan ihme Ohiosta 1990-luvulla: Ford Tbird SC 1990 3.8l V6, remmiahdin, 200 hv, max vääntö 420 Nm. Matala auto oli eniten kotonaan moottoritiellä, aivan turhan paljon tehoa normaalikäyttöön ja aika iso kulutus varsinkin talvipakkasilla.
Palatakseni nykypäivään, saksalaiset, VW-yhtiö etunenässä, tuntuvat kovasti pyrkivän eroon dieselautoista. Mitenkähän olisi, kannattaisiko siellä valtion tukea vaikka dieseleiden muuntamista biokaasukäyttöön?
Hyvä muistutus, Timppa. Metsäammattilaisen keinovalikoimaan ei kuulu kuusen luontainen uudistaminen siemenpuumenetelmällä eikä kylvämällä. Itse uudistaisin sitä vain kolmella tavalla: koivun alle alikasvos, mättäille istutus tai joskus harvoin jk-menetelmällä (poimintahakkuu tai pienaukko), jos taimiaines on jo valmiina paikalla. Korpikuusikoissa luontainen onnistunee myös, mutta siitä minulla ei ole kokemusta.
”Eihän tällä hetkellä tiedetä edes sitä, paljonko metsäosasto pidättää tehdashinnasta (kantohinta)korjuun, kuljetuksen ja omia kustannuksiaan. Saatikka kompensaatioita hankintahakkaajilta pystykauppaan.” Kuulunevat varmaan liikesalaisuuden piiriin nuo tiedot.
Jonkinlaisen suuntaa antavan laskelman tulonjaosta puun myyjän ja puun jalostajan välillä saisi aikaiseksi siten, että vertaisi sellun ja sahatavaran maailmanmarkkinahintoja metsänomistajien samaan aikaan saamiin kantohintoihin. Jos kellä on havaintoa tällaisista, voisi referoida tänne palstalle.
Olen edelleen sitä mieltä, että suurin epäkohta puukaupassa ei liity siihen, kuka puut korjaa ja kuljettaa, vaan siihen, että puun myyjä ei saa kaikkea tietoa. Ensinnäkään hän ei tiedä, kenelle puut kannattaisi myydä, eli kenen katkonta tuottaa parhaan arvon leimikolle. Toisekseen hän ei tiedä, miten suuri tappio hänelle tuli siitä, että leimiko arvo optimoidaan puun ostajan näkövinkkelistä eikä myyjän. Toisin sanoen ostaja katkoo niitä jakeita joita hän sillä hetkellä tarvitsee. Käyttämällä metsänhoitoyhdistystä apuna puukaupassa tätä epäkohtaa voi jonkun verran lieventää, mutta kokonaan se ei poistu.
