Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Onhan siellä hallituksessa ainakin kaksi ministeriä, jotka ymmärtävät metsänhoitoa: maanviljelijä Leppä ja metsänhoitaja Tiilikainen.
Kävin kurkkaamassa mitä vihreät puhuvat lehdessään. Muun muassa puhetta bioenergiasta löytyi ja yllättävän myönteistä:
”Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC pitää bioenergian ja hiilidioksidin talteenoton yhdistelmää yhtenä avainteknologioista, joilla kunnianhimoiset päästövähennykset voidaan saavuttaa. Bioenergian käytön rajoittaminen nostaa IPCC:nkin mukaan huomattavasti ilmastonmuutoksen hillinnän kustannuksia.”
http://www.vihrealanka.fi/reportaasit/ilmastoneuvotteluista-turvelobbariksi
Tolopainen pohdiskelee ajankohtaista asiaa. Sote-uudistuksen pitäisi tuoda ratkaisu julkinen/yksityinen palvelujen yhteensovittamiseen. Yhtä asiaa sote-uudistuksessa en ymmärrä. Nykysysteemissähän kela-korvauksilla on tuettu yksityisillä käyntiä, mistä johtuu se että Tolopainenkaan ei todennäköisesti maksanut hoidostaan todellista hintaa. Näin on alennettu kuormitusta julkisella puolella suhteellisen kustannustehokkaasti.
Jos uudessa sotessa jokainen palvelun tuottaja saa saman korvauksen asiakkaalta, missä on kannustin parantaa laatua, ja miten yksityinen palvelun tuottaja saa voittoa? Tinkimällä laadusta? Voiton tekeminenhän on se varsinainen kannustin perustaa yritys, eikä hyväntekeväisyys. Ehkä en ole ymmärtänyt uudistuksen sisintä olemusta… Asia ratkeaa kyllä helposti vaikka niin, että julkinen rahoitus on kaikille sama per asiakas, mutta kukin palvelun tuottaja saa itse määritellä asiakasmaksut.
Tolopaiselle: kyllä meillä on myös elinvoimainen it-sektori, katso vaikka Inka Meron kolumni, https://yle.fi/uutiset/3-9770005
Vihreiden kannatuksesta sulaa taas löysät pois seuraavissa vaaleissa. Sinisetkin ovat saaneet siihen mennessä taas rivit kasaan.
Uskon, että myös Suomen maataloudella ja maaseudulla on loistava tulevaisuus. Biotalous tarvitsee raaka-aineita ja ihmiset puhdasta ruokaa. Geo-lehdessä oli juuri artikkeli jonka mukaan torjunta-aineet (erityisesti neonikotinoidit) ovat romahduttamassa hyönteisten kannat. Meidän on ehkä välttämätöntä siirtyä luomutuotantoon, ja silloin tarvitaan kaikki pelto mitä on saatavilla. Niin, ja kun Etelä-Eurooppa käy lähes elinkelvottomaksi, tarvitaan pohjoisia alueita ruuan tuotantoon ja turismiin. Kasteluvettä ei riitä ainakaan Espanjan golfkentille.
Kuten Puuki toteaa, verkkopalvelu on kehitysvaiheessa. Eri aineistoista saadaan irti vaikka mitä laskelmia kunhan perusta eli metsävaratieto ja kasvumallit ovat kunnolla rakennetut. Kannattaa esittää kehitysehdotuksia sekä täällä että muualla. En ole ns. alan tutkija joten en osaa ottaa kantaa heidän kartalla oloonsa. Minua ei tue (taloudellisesti) kukaan; teen sekä tätä kirjoittelua että tutkimusta täysin pro bono -pohjalta!
Näädän ehdotukset ovat hyviä. Valitettavasti kehitys on menossa juuri päinvastaiseen suuntaan eli metsäsuunnitelmien kattavuus alenee ja yhä useampi jättäytyy pelkän metsävaratiedon varaan (metsään.fi). Mutta sen päälle voidaan rakentaa msu-palveluita. Metsäpalvelujen markkinoilla ollaan jo päästy asiakkaan valinnan vapauteen, jota sote-sektorille vasta rakennetaan. Hyvä vai huono asia – molemmilla on puolensa.
”Itse en ole pitänyt järkevänä nettonykyarvojen laskentaa aina uudistamispäätöstä tehtäessä.” Näin kirjoitin. Olisiko Näädän mielestä siis tehtävä NNA-laskelma joka kerta uudistamista mietittäessä? Olisiko tämä mielestäsi palvelu jota mhy:n pitäisi tarjota? Vai riittäisikö sittenkin useimmissa tapauksissa, että keskustellaan metsänomistajan kanssa hänen tavoitteistaan ja valitaan yhdessä paras toimintatapa.
Metsäsuunnitelmaa voi käsittääkseni käyttää NNA-laskennan pohjana, koska siitä saa eri ajankohtina tapahtuvat tulot ja menot. Kukin voi sitten tehdä niistä laskelmia haluamallaan korkokannalla (huom. Gla). Metsäsuunnitelmaa tehtäessä olisi varmasti järkevää tarjota sen yhteydessä myös asiakkaan korkotavoitteen mukainen NNA-laskelma. Silloinhan se on valmiiksi tehty jokaiselle uudistettavalle metsikölle.
Mhy:n toiminnan kehittäminen on hallituksen vastuulla. Näätä kysyy hyvän kysymyksen, kuka tarjoaa mhy:ssä asiantuntijuutta? Pohjalla on tietenkin metsäalan koulutus ja siitä eteenpäin työnantajan antama täydennyskoulutus. Taloudellisen metsänkasvatuksen saralla on varmasti tekemistä. Jk-menetelmä on hyvä lisä menetelmäpalettiin ja siitä annetaan koulutusta asiantuntijoille.
Näädälle vastaus klo 20:35 viestiin: viittasin Pukkalan blogiin, joka tuo esiin muun muassa jk-kasvatusta perinteisen linjan vaihtoehdoksi. Minä edustan enemmän perinteistä linjaa. Mielestäni jk:ta voidaan käyttää, jos näyttää että taimiainesta on jo valmiiksi, ja tietenkin erikoiskohteissa joissa ei haluta tehdä avohakkuuta. Yläharvennus sen sijaan on vakiintunut menetelmä, jota kannattaa suosia aina kun eväitä siihen on. Valtuustossa ei vedetä metsänhoidon linjauksia muutenkaan, vaan päätösasioiden listalla on yleensä vain yhdistyksen talousasioita.
”Pähkinässäsi” alijäämähyvitystä tulee 360 euroa, jos on ansiotuloja.
